Merja

Miten minusta tuli minä?

Kauneinta, mitä rahalla saa, on se, että voi sanoa ”fuck you” asioille, joita ei halua elämäänsä.

Ennen minä matkustin.

Tein kaikki ylityöt, mitä tarjottiin, ja matkustin kaikki vapaat. Vietin reissussa joka vuosia yhteensä vähintään pari kuukautta, kunnes vuonna 2009 toteutin elämäni suurimman unelman, matkan ilman paluulippua. Reissasin Aasiassa, Australiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Puolentoista vuoden jälkeen lensin loppuun reissanneena kotiin Meksikosta. Menin takaisin vanhoihin töihini ja mietin, että tässäkö tämä nyt oli? 35-vuotiaana olin toteuttanut kaikki unelmani. Olin selvästi unelmoinut liian vähän!

Sitten asiat etenivät pikakelauksella. Vuoden kuluttua paluustani asuin kolmiossa, olin naimisissa ja äiti. Äitiyslomalla aloin sijoittaa.

Näin jälkikäteen olen ymmärtänyt, että intohimoinen sijoittaminen ja matkustaminen ovat olleet saman kolikon kaksi eri puolta. Sen kolikon nimi on vapaus.

Haluan päättää, mihin käytän aikaani.

Haluan valita, kenen kanssa sen vietän.

Haluan lukea. Haluan kirjoittaa. Haluan tehdä töitä, joissa voin vähän parantaa maailmaa. Siksi puhun paljon sijoittamisesta. Sijoittamalla kaikki, joilla on mahdollisuus pistää vähän rahaa syrjään, voi lisätä omaa taloudellista liikkumavaraansa ja sitä kautta vapauttaan tehdä asioita, joita haluaa tehdä.

Sijoittajana olen itseoppinut, enkä edes väitä olevani kovin hyvä. Mutta opin koko ajan lisää: sijoittamisesta, itsestäni ja maailmasta. Kolikko kääntyy ympäri: sijoittaminen on tutkimusmatka niihin asioihin, jotka maailmaa liikuttavat ja muuttavat. 93 käydyn maan, kymmenien vesiputousten, satojen temppelien ja ainakin yli tuhannen  ihmeellisen auringonlaskun jälkeen ja pienen seikkailun jälkeen juuri tämä polku tuntuu nyt oikealta.

Vapauden takia ryhdyin myös yrittäjäksi. Se oli uusi jännittävä unelma vanhojen, rakkaiden ja loppuununelmoitujen unelmien tilalle.

Ihanaa, että kävit lukemassa! Vapaudesta ja uusista kujeista enemmän blogissa.

Happy travels!