Sijoitussuunnitelmani – tällainen se on

Sijoitussuunnitelma? Onko sinulla sellainen? Pitäisi olla. Lupasin Rahastokirja-lukupiirissä jakaa omani, joten tässä se tulee.

Aloitin tammikuun alussa Instagramissa Rahastokirja-lukupiirin, jossa käyn kirjaa läpi luku luvulta.

Kirjan toisessa luvussa kirjoitan sijotussuunnitelmasta ja rahastosalkun perustan valamisesta.

Tähän blogiin tiivistin sijoitussuunnitelmasta  perusasiat ja sitten omat toteutukseni. Voit lukea sijoitussuunnitelman tekemisestä enemmän Rahastokirjasta.

Sijoitussuunnitelman tärkein tehtävä on muistuttaa omista tavoitteista ja hyvistä aikeista silloin, kun markkinoilla myrskyää ja tekee mieli lyödä koko sijoitushomma läskiksi. Sijoitussuunnitelma on työkalu, jolla sitoutat itse itsesi sijoittamiseen. Kun pörssissä on iisiä, sitoutumista ei juuri kysytä. Sen kun sijoitat ja rikastut. Ei vaikeaa. Sitoutuminen mitataan vasta, kun myrsky nousee horisontissa, kuten tällä viikolla.

Mutta sijoitussuunnitelmalla on käyttöä myös hyvällä säällä. Sijoitussuunnitelma on jonkin sortin tietkartta. Olen huomannut, että aloittelijat haluavat usein vain päästä äkkiä alkuun ja sijoittaa kiireellä johonkin. Fiksua olisi kuitenkin vetää hetki happea ja miettiä vähän sitä, mitä haluaa ja ennen kaikkea tarvitsee. Näin ei tee alussa pöhköjä valintoja.

Minulla sijoitussuunnitelma on selkärangassa. Tiedän, että olen pitkäjäntäinen, riskiä hyvin sietävä sijoittaja ja teen ratkaisuni sen mukaan. En siis ole erityisesti kirjannut suunnitelmaani paperille, mutta ei kirjaaminen huono idea ole.  

Tältä sijoitussuunnitelmani näyttäisi, jos sen kirjaisin.

1. BUDJETTI: Paljonko voin sijoittaa?

Onko minulla käteistä pahan päivän varalle niin, että en joudu koskemaan sijoituksiini, kun esim. pesukone hajoaa? Puskuri on supertärkeä, koska usein käy niin, että sitä käteistä tarvitsee juuri silloin, kun pörssi laskee. Entä onko minulla sijoitettavaksi isompi kertasumma vai onko sijoittamiseni säännöllistä.

Minun budjettini on ollut poikkeusasetuksilla jo tovin. On ollut remonttia ja perhevapaata, ja budjetti on ollut mitä sattuu. Silloin kun olin palkkatöissä, budjettini oli 400 e / kk rahastoon ja satunnaisesti osakesijoituksia, kun oli enemmän rahaa.

Yritykselleni minulla on oma sijoitussuunnitelma. Minulla on jo hetken aikaa ollut tilanne, jossa minulla on ollut yksi isompi potti sijoitettavaksi. Olen purkanut sitä säännöllisesti rahastoihin viimeiset 1,5 vuotta, vielä sitä on jäljellä. Homma on edennyt suunnitelman mukaan.

2. SIJOITUSAIKA: Kuinka pitkän aikaa rahat voivat olla kiinni sijoituksissa?

Sijoitusaika vaikuttaa rahaston valintaan. Jos sijoitusaika on lyhyt, vain muutaman vuoden tai alle, ei voi sijoittaa ainakaan kaikkia rahojaan rahastoon, jonka arvo heiluu kovasti. Se tarkoittaa myös pienemmän tuoton hyväksymitä.

Minun sijoitusaikani on pitkä. Rahat saavat olla kiinni melkeinpä tästä ikuisuuteen, koska suurempia tarpeita irrottaa pääomaa ja investoida (esim. ostaa kesämökki) ei ole. Lähtökohtaisesti ajattelen, että rahat saavat olla kiinni niin kauan kuin olen töissä. Olen nyt 44.

3. Riskinsietokyky: Kuinka hyvin pää kestää sijoitusten arvon vaihtelua?

Jos menee paniikkiin laskusta, se ei kestä hyvin ja silloin kannattaa miettiä vähäriskisempiä sijoituksia, esimerkiksi yhdistelmärahastoja. Pienempi riski toki tarkoittaa, että ei voi odottaa ihmeellisiä tuottojakaan.  

Minun riskinsietokykyni on suuri. En myynyt finanssikriisissä, enkä koronassakaan muuten kuin vaihtaakseni parempiin yhtiöihin. Siksi salkussani osakepaino on iso. Minulla on kuitenkin myös pienempiriskisiä sijoituksia esimerkiksi metsä- ja kiinteistörahastoihin, lähinnä sen takia että osakkeita alkoi olla paljon suhteessa varallisuuden kokonaisarvoon.

4. VAIVANNÄKÖ: Käytettävissä oleva aika ja taidot

Jos ei ole aikaa eikä taitoa, kannattaa valita sijoituskohteeksi rahastot. Jos on taitoa ja aikaa, voi sijoittaa suoraan osakkeisiinkin, jos kamalasti haluaa. Alkuunhan se menee helposti pieleen, mutta kovalla työllä taidot karttuvat.

Minä olen aika nöyrä omien taitojeni suhteen. Mitä kauemman sijoitan, sitä paremmin ymmärrän, että oikeiden osakelöytyjen tekeminen on vaikeaa. Sen sijaan aikaa minulla on: nipistän sitä joka välistä, koska sijoittaminen on minusta hauskaa. Tajusin juuri, että olen luopunut kokonaan musiikin kuuntelusta, koska kuuntelen mieluummin sijoittamista koskevia podeja. Olen onnistunut ujuttamaan sijoitusjuttuja jopa työajalle.

5. ALLOKAATIO, eli mihin omaisuusluokkiin haluan sijoittaa.

Allokaatiota ei yleensä taideta laskea osaksi sijoitussuunnitelmaa, sillä se on ennemminkin sen lopputulos. Budjetti, riskinsietokyky, sijoitusaika ja mahdollisuudet nähdä vaivaa määräävät allokaation.

Minun sijoitussalkkuni allokaation perusta on siinä, että

a) sijoittamisen on säännöllistä

a) siedän hyvin riskiä

b) sijoitusaikani on pitkä

c) aikaa on, ja halua kehittää taitoja

Allokaationi on jokseenkin sellainen, että 80 % sijoitusvarallisuudestani on kiinni osakkeissa ja 20 % rahastoissa. Sanoisin niin, että koska viisauteni on lisääntynyt, pyrin jatkossa kasvattamaan rahastojen ja ETF:ien osuutta.

Muista kuitenkin, että sijoitussuunnitelmaa ei voi kopioida toiselta. Sen pointti on, että käy ITSENSÄ kanssa neuvottelun omista tarpeistaan, tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan. Kopsattua sijoitussuunnitelmaa ei tiukassa paikassa pysty noudattamaan.

Rahastokirjan vasta-alkajille voit tilata täältä. Koodilla RAHASTOKIRJA saat hinnasta 20 % pois. Ja hei! Sama alennuskoodi toimii myös Sijoittajaksi 7 päivässä -kirjaan, jos tilaat ne yhdessä.

Se on sillä lailla, että jos hyasintti meinaa kaatua myrskyssä, tarvitset sijoitussuunnitelman 🙂 Rahastokirjassa on laajemman ohjeet sen tekemiseen.

Kiitos osittainen vanhempainvapaa – vauva ei vienyt tuloja eikä töitä

Jaoimme puolisoni kanssa vanhempainvapaan puoliksi. Harvoin käytetty järjestely toimi erinomaisesti sekä taloudellisesti että vauvan ja vanhempien kannalta. Yritykselleni se oli pelastus. Tuloni pysyivät jokseenkin ennallaan vauvavuodesta huolimatta.

Kun aloin toivoa tulevani vielä kerran äidiksi, googlasin poppakonstien lisäksi sitä, miten voisimme jakaa perhevapaat niin, että voisin tehdä töitä ja pitää yritykseni pystyssä vauvavuodesta huolimatta.

Googlaus tuotti työrintamalla tulokseksi osittaisen vanhempainvapaan. Kun vauvakin sitten muutama aika myöhemmin syntyi ja paljastui helpoksi ja hyvin syöväksi tyypiksi, oli selvää, että meidän perheessä vanhempainvapaat jaettaisiin.

Ennen googlaustani en ollut koskaan kuullutkaan osittaisesta vanhempainvapaasta, eikä ihme. Vanhempainvapaiden jakaminen on harvinaista. Kelan mukaan mahdollisuutta vanhempainvapaiden jakamiseen käytti vuonna 2020 vain vähän yli 100 paria, kun kokonaisuudessaan vanhempainrahaa sai 68 070 suomalaista. Mikä ero!

Ennen kuin olin edes raskaana, selvitin, miten voisin tehdä äitiyslomalla töitä. Kyse ei ole mistään työpakkomielteestä, vaan siitä, ettei yrittäjä oikein voi vain pistää kioskia kiinni vuodeksi. Esikoisen kanssa taukoa töistä tuli reilu 1,5 vuotta.

Vanhempainvapaata on se loppuosa ajasta, jota ennen kutsuttiin äitiyslomaksi. Se ei siis tarkoita hoitovapaata, vaan aikaa, jona hoidetaan noin 3-9 kuukautta vanhaa vauvaa. Ensimmäiset neljä kuukautta äiti saa äidille tarkoitettua äitiysrahaa.

Isä kotona taaperon kanssa ei ole äidin taivas

Esikoisen kanssa puolisoni oli hoitovapaalla seitsemän kuukautta, joten hoitohommien jakaminen ei ollut meillä uutta. Suurin yllätys tulikin siinä, miten paljon paremmin meillä toimi tällainen osittainen hoitovastuun jakaminen kuin totaalijako.

Totaalijako, jossa siis toinen on töissä ja toinen vapaalla, oli minulle aivan kamalan raskasta.

Kotivuorossa ollessani kaipasin järkevää tekemistä ja suuntasin kaiken unen puutteesta vähäisen aivokapasiteettini sijoittamisen opiskelemiseen sillä välin, kun vauva nukkui. Sijoittamisesta harvoin puhutaan henkireikänä, mutta sellainen se minulle oli soseiden ja kakkavaippojen keskellä.

Kun olin työvuorossa, henkireikiä ei ollut enää lainkaan. Silloinen työni oli tosi kuormittavaa ja venyi iltoihin ja jopa öihin. Puolison päivät kotona olivat siis pitkiä. Kotiin tullessani halusin tietysti antaa hänelle tauon ja viettää aikaa lapsen kanssa. Omaa aikaa palautua ei ollut yhtään.

Olen jälkikäteen ihmetellyt, olenko todella ainoa äiti, joka koki puolison hoitovapaa-ajan tosi rankkana. Minusta miesten hoitovapailusta annetaan aina omituisen ruusuinen kuva: isät vain istuvat hiekkalaatikon laidalla virkistymässä ja pitävät kaivattua urabreikkiä, jonka aikana he viisastuvat ja kypsyvät johtajina tai muuta hienoa.

Taloudellisesti järkevää

Mutta osittainen vanhempainvapaa – SE oli ruusuista.

Jako toimi niin, että kun vauva täytti 3 kuukautta noin vuosi sitten, minä aloin tehdä kaksi päivää viikossa töitä. Puolisolla työpäiviä oli kolme. Vanhempainvapaapäiviä on kuusi viikossa, ja kun emme sitä hakiessa tajunneet, Kela lätkäisi lauantait puolisoni hoitovapaapäiviksi. Tämä oli sinänsä taloudellisesti järkevää, sillä hänen palkkansa on isompi kuin minun YEL-työtuloni, jonka mukaan yrittäjän vanhempainpäivärahat määräytyvät.

Taloudellisesti järkevää oli pitää myös yritykseni käynnissä. Liikevaihtoni laski hieman mutta ei älyttömästi edellisestä vuodesta, josta olin kolme kuukautta Kelan äitiysrahalla. (Sen aikana töitä saa tehdä vain sunnuntaisin). Osittaisella hoitovapaalla saa vapaasti tehdä töitä vauvan päiväunienkin aikana, vaikka olisi itse vanhempainvapaapäivällä. Osan työpäivistäni käytin Rahastokirjan kirjoittamiseen.

Jälkikäteen ajatellen sain vauvavuoden aikana ihan hemmetisti aikaan: noin 100 000 euroa liikevaihtoa, kirja, uusi podcast, kodin vaihto ja remontti. Remontista sentään ulkoistettiin kaikki mitä voitiin.

Vanhempainvapaan jakaminen oli kiva juttu myös puolisolleni. Hän sai viettää omia päiviä pienen vauvan kanssa, ei vain riiviötaaperon, joka on koko ajan kiskomassa tavaroita kaapista tai suttaamassa keittiötä sormiruokailullaan monta kertaa päivässä. Koska minä teen työtä kotona, imetyskin sujui ongelmitta äidin töiden häiriintymättä.

Lue lisää

Halusin kirjoittaa tämän blogin osittaisesta vanhempainvapaasta, jotta kaikki järjestely tulisi paremmin tutuksi. Ennen kaikkea yrittäjä-äitien, joilla on palkkatyössä olevia kumppaneita, kannattaa pohtia tätä mahdollisuutta.

Vanhempainvapaasysteemi ehti tässä välissä toki jo uudistuakin, mutta mahdollisuus osittaiseen vanhempainvapaaseen säilyi. Siitä voit lukea lisää täältä.

Kela haastatteli minua asiasta tähän juttuun. Asuttiin vielä Merihaassa!

Näin tein testamentin verkossa

Testamentti ei ole vain vanhojen ja rikkaiden juttu. Jos sinulla on alaikäisiä lapsia ja vähänkin omaisuutta, esimerkiksi omistusasunto, tarvitset testamentin. Minä tein omani kätevästi Lexlyn verkkopalvelussa.

Tällainen nuori kissakin tarvitsee testamentin.

Mainos: Lexly

Minulla on nyt testamentti.

Miten hämmentävän helpottavalta se tuntuukin.  Oletukseni oli, että näiden asioiden pohtiminen olisi ahdistavaa, mutta sitten kun avasin puolen vuoden pohdinnan jälkeen Lexlyn verkkopalvelun ja aloin vain tehdä ensin edunvalvontavaltakirjaa ja sitten testamenttia, päällimmäinen tunne oli helpotus.  

En ole menossa minnekään, tai ainakaan kuolemassa, mutta jos niin kävisi, olen ainakin pitänyt perheen edusta huolta.

Opin tämän prosessin aikana, että tällaisen ydinperheellisen ihmisen testamentilla on oikeastaan kaksi keskeistä tarkoitusta, ja ne ovat sidoksissa elämänvaiheeseen.

Kun lapset ovat alaikäisiä, pitää varmistaa, että lesken ja lasten elämä on mahdollisimman helppoa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että testamentilla määrätään oma osuus yhteisestä asunnosta puolisolle (toki lapsilla on oikeus lakiosaansa). Näin mahdollistetaan se, että leski voi ilman viranomaisbyrokratiaa halutessaan myydä yhteisesti omistetun kodin ja vaihtaa sen sopivampaan. Tässä yhteydessä tarvitaan usein vielä henkivakuutusta, jotta leskellä on surun keskellä taloudellista liikkumavaraa järjestellä elämää uusiksi.

Ilman testamenttia käy niin, että lapset perivät kaiken, ja heidän ollessa alaikäisiä, omaisuus joutuu holhousviranomaisten valvontaan. Silloin kotia ei voi ilman viranomaisilta anottua lupaa myydä. Tämä on siis perintöjuridiikan tehdasasetus. Luvan saa kyllä, kunhan se myynti on lasten edun mukainen, mutta prosessi voi viedä lähemmäs vuoden, ja sinä aikana asuntolainat juoksevat.

Minun ensimmäisen testamenttini keskeinen sisältö oli nimenomaan järjestää asiat niin, että perheellä olisi mahdollisimman helppoa.

Toinen testamentti perintösuunnittelua varten

Lasten kasvettua testamentti-game on ihan erilainen. Viranomaiset voi unohtaa, kun lapset ovat täysi-ikäisiä. Toista testamenttia lähestytään enemmän verotuksen optimoinnin näkökulmasta.

Mielikuvissa vanhemmalla iällä tehty testamentti on sellainen dramaattinen ruutitynnyripaperi, jolla määrätään lempilapselle valtaosa kakkua ja jätetään muille vain lakiosa.

Epädramaattisemmassa todellisuudessa testamenttia käytetään tässä kohtaa verosuunnittelun välineensä. Toisin sanottuna: tekemällä testamentin voi optimoida maksettavien perintöverojen määrää.

Lexlyn perhejuristi Pauliina teki minulle laskelman, josta kerroin laajemmin IG:ssä. Siinä oli esimerkki, jossa iäkäs nainen jätti kahdelle eläkeikää jo kolkuttelevalle lapselleen 300 000 euron arvoisen kesähuvilan. Testamentittomassa perustilanteessa lapset maksaisivat perintäveroa yhteensä noin 30 000 euroa. Fiksusti tehdyllä testamentilla verot saadaankin kutistettua vajaaseen 10 000 euroon, kun lapset luopuvatkin perinnöstään osittain, omien lastensa hyväksi. Ja toki olisi päästy vieläkin halvemmalla, mutta pidettiin tämä nyt sellaisena realistisena esimerkkinä.

Ymmärrän hyvin, ettei tällaisista esimerkeistä kirjoitella lehdissä, kun kukaan ei riitele tai huuda. Mutta jos tekemällä testamentin voi säästää kymmeniätuhansia, niin kelpaa minulle.

Testamentti netissä sinkulle, avoparille, minulle

Minä tein nyt oman, ensimmäisen testamenttini Lexlyn verkkopalvelussa. Hommaan meni noin puoli tuntia, kun olin perehtynyt aiheeseen etukäteen. Parissa kohdassa kysyin chatissä varmistusta toissijaissaajamääräyksestä. Toissijaissaajamääräys liittyy siihen, kuka perii minulta perittyä omaisuutta ja sillä voi huolehtia siitä, että omaisuus ei karkaa omasta suvusta esimerkiksi siinä tilanteessa, että leski menee uudestaan naimisiin tai saa lapsia. Niin tai myöhemmin sitten niiden omien lapsien puolisoille – vähän niin kuin vahingossa.

Olin ymmärtänyt toissijaissaajamääräyksen oikein, mutta hyvä se oli varmistaa. Chatti on olemassa juuri sitä varten, että sitä käytetään! Ja vastaamassa on siis oikea elävä juristi, ei pöhkö botti, joka kertoo opettelevansa hommia ja pyytää kysymään yksinkertaisia asioita.

Yksi ihan peruskysymys koskee sitä, suljetaanko lasten puolisoiden avio-oikeus perintönä tulevaan oikeuteen pois. Tämä on sellainen perushomma, joka melkein aina juristin tekemään testamenttiin kirjataan, jotta ei käy niin, että lapsen avioeron myötä ex-miniästä tai -vävystä tulee yksi sukutilan omistajista. Tämä tärkeä kirjaus tulee mukaan myös verkkopalvelussa tehdyssä testamentissa.

Verkossa tehty testamentti maksaa normaalisti 90 euroa, juristin kanssa tehty 400 euroa.

Jos olet yhtään UTELIAS tai KIINNOSTUNUT, lähde seikkailemaan verkkopalveluun. Et menetä mitään, koska testamentti maksetaan vasta, kun se on tehty.  Megahienoa on se, että jos ostettuasi toivot, että juristi jälkitarkistaa testamentin, niin se onnistuu. Testamentin tehtyäsi saat sähköpostin, jossa kysytään tarkistustarpeesta. Sitten juristi soittaa sinulle, jos tarkistusta kaipaat.

Testamentin voi tehdä täällä.  

Jos olet vielä epävarma, niin Lexlyltä voi varata 15 minuutin maksuttoman keskusteluajan. Siinä voidaan selvitellä tarpeet.

Lexlyn perhejuristi Pauliina arvioi, että palvelu on yksinkertaisin silloin, kun testamenttia tehdään suoraan omille lapsille tai muille läheisille. Jos sinulla on puoliso, saatat tarvita juristin apua siinä, missä laajuudessa puolison asemaa kannattaa testamentissa turvata. Puolison osalta valitset, annetaanko puolisolle hallinta- vai omistusoikeus ja annetaanko se osaan vai kaikkeen omaisuuteen. Puolisohan saattaa pärjätä myös ihan hyvin omien varojensa turvin, jolloin häntä ei testamentissa nimetä ollenkaan.

Jokaisen meistä tilanne on siis vähän erilainen ja tämä oli juuri se toinen kohta, missä itsekin kysyin neuvoa.

Täältä voit käydä lukemassa lisää.

Tältä sivulta löydät vastauksia erilaisiin elämäntilanteisiin. Lexly on tehnyt ohjeet avopareille, pariskunnille, joista vain toisella on lapsia, yksinhuoltajille, lapsettomille pariskunnille, sinkuille… You name it. Löydät ne täältä.

Ja täällä voit vielä käydä valmistautumassa testamentin tekemiseen verkossa. Mukana on mm. sanasto.

Remonttia pakoon

Kolme viikkoa remonttievakkokodissa opetti, että sillä on totisesti väliä, missä sitä päänsä illalla kallistaa. Tärkeintä on sujuva arki, ja se toimi Hiisi Homesin tilapäiskodissa.

Remonttievakkokotimme oli 35 neliön perhestudio. L:n muotoisen pohjan ansiosta tilassa oli hyvä nukkua, vaikka joku oli keittiössä hereillä.

Kaupallinen yhteistyö: Hiisi Homes

Olen koko pitkän ikäni menestyksekkäästi vältellyt suuria remontteja. Olen ollut viisaampi kuin tiesinkään! Kodin remontoiminen ravistelee koko elämää, vaikka yrittäisi ulkoistaa kaiken tekemisen ammattilaisille. Sitä saa koko ajan olla metsästämässä milloin mitäkin ympäri kaupunkia: remonttitavaralähetyksiä verkkokaupoista, vetokahvoja erikoisliikkeistä, wc-paperitelineitä… Tekemistä on paljon enemmän kuin normaaleina viikkoina.

Tässä pyörityksessä elämä menee nopeasti aivan raiteiltaan. Hiisi Homesin remppakodissa arki onneksi toimi.

Remonttievakko: keittiö on must

Ihan ykkösjuttu oli kunnollinen keittiö. Kirjoitan tätä blogia jo kotona, jonne palasimme, kun remontti oli vielä vähän kesken. Olemme eläneet aamusta iltaan nouto-  ja mikroruualla sekä nuudeleilla. Se on ollut paitsi kallista, myös tylsää. Hiisi Homes -tilapäiskodissa oli helppo kokkailla ja läheisestä Kannelmäen Prismasta oli hyvä hakea ainekset. Tiskit ja pyykit saatiin pestyä koneissa.

Keittiössä sujui niin ruoanlaitto kuin pyykkihuolto.

Meidän tilapäiskoti oli 35 neliön perhestudio. Neliömäärä ei ole paljon neljälle ihmiselle, erityisesti kun yksi pieni vielä kovasti öisin heräilee. Mutta mahduimme hyvin. Tila on L:n muotoinen, jolloin keittiössä saattoi pitää valoja päällä, kun muut vielä nukkuivat.

Iso asia viihtyvyyden kannalta löytyi ulkoa. Lenkkimaastot niin Lassilan kuin Haagankin suuntaan ovat poikkeuksellisen hyvät – kuuluisaan Alppiruusupuistoon kävelee nopeasti muiden puistojen läpi.

Pohjois-Helsingistä löytyivät myös yllätyksekseni Helsingin ihan parhaat leikkipuistot. Lähimmässä puistossa, Lassilan Laurinniityssä oli kiipeilytelineitä, jollaisia meidän perheessä ei ole koskaan nähty. Myös Lassilan urheilupuiston trampoliinit pompittivat.

Mitä maksaa?

Viikonloppuisin teimme pieniä retkiä vähän kauemmas. Kävelimme Kannelmäen Trumpettipuistoon ja Pirkkolaan uimaan. Kuninkaantammen vuonna 2021 valmistuneeseen Vennynpuistoon matkustimme lyhyen matkan bussilla. Tällaisilla pienillä asioilla on väliä, kun lapsilla on helposti tylsää vieraassa kaupunginosassa ja kaukana omista kamoista.

Laurinniityn leikkipuisto oli tosi kiva. Erilaisia kiipeilytelineitä oli useampia, kaikki olivat ainakin meidän perheelle ihan uusia tuttavuuksia.

Yhteydet eri puolille kaupunkia toimivat hyvin. Keskustaan ja Pasilaan pääsee hetkessä junalla. Itään ja länteen pääsee busseilla. Kätevällä kulkemisella on väliä erityisesti, kun pitää kuljettaa lasta kouluun. Päivät pitenevät kohtuuttoman pitkiksi, jos yhteydet eivät pelaa.

Autolle olisi ollut paikka Hiisi Homesin autohallissa. Meillä ei autoa ole, mutta säilytimme hallissa taaperon rattaita. Se oli kätevää, ettei vaunuja tarvinnut säilyttää sisällä. Pari kertaa toimme ne ylös, etteivät unet olisi keskeytyneet.

Kolme viikkoa meidän perhestudiossa maksaa noin 1500 euroa. Meidän koko remonttibudussa se ei ole paljon, mutta säästi paljon hermoja, kun ei jouduttu syyslomaa enempää olemaan vanhempien nurkissa. Minusta oli myös hauskaa ”painua hiiteen” ja olla pitemmällä staycationilla naapurikaupunginosassa!

Harrastuksille ei varsinaisesti jää remontin aikana aikaa, siksi oli tärkeää päästä helposti lenkille rauhoittavaan ympäristöön.

#painuhiiteen

Parisuhteen neljä vaihetta lain silmissä

Luulitko, että parisuhteen vaiheet ovat ihastuminen, rakastuminen, kyllästyminen ja ero tai kuolema? Lain silmissä ne ovat ihan jotain muuta.

Lempeästi lakia -avioliittokoulu Lexlyn kanssa on ollut ihan älyttömän mielenkiintoinen. Olen oppinut parisuhteiden raha-asioista faktoja, joita en olisi voinut ikinä edes kuvitella.

Mainos: Lexly

Perhejuridiikka on tosi kummallista. Tähän on yksi merkittävä syy: lait ovat vanhoja. Ne ovat Niskavuoren ajalta, eli sieltä agraariyhteiskunnasta. Siihen liittyy esimerkiksi lesken oikeus jäädä asumaan viimeiseen yhteiseen kotiin. Laki suojasi vanhaa emäntää siltä, että miniä olisi pistänyt hänet vaivaistaloon narisemasta, miten talossa on asiat aina ennen hoidettu.

Moni sellainen asia, joka nykymaailman vinkkelistä tuntuu ihan itsestäänselvyydeltä, ei olekaan sitä lakien näkökulmasta. Siksi on ihan supertärkeää huolehtia oman elämän lakijutut kuntoon. Listasin tähän alle jutut, jotka parisuhteen elinkaaren aikana pitäisi huomioida.

1. Avoliitto ja yhteinen koti

Moni ostaa ensimmäisen yhteisen kotinsa ennen naimisiin menoa – niin mekin tehtiin ja sitten olinkin jo kohta raskaana.

Avoliitto ei ole juridisesti niin dramaattinen juttu kuin avioliitto. Siinähän vain laitetaan hynttyyt yhteen. Avoliitosta voi myös erota noin vain. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että omaisuus olisi helppo jakaa eron hetkellä.

Mitä jos toinen maksoi yhteisestä asunnosta isomman osan, kun toinen maksoi asunnon remontin? Entä jos toinen huolehtii lasten menoista, kun toinen sijoittaa yhteistä tulevaisuutta varten, jota ei sitten tulekaan? Kumpi saa jäädä asumaan (vaikka väliaikaisesti) yhteiseen kotiin, jos tulee ero?

On tosi monta tapaa saada raha-asiat aivan solmuun avoliitossa!

Ratkaisu: Avoliittosopimus! Sellainen on tosiaan mahdollista tehdä. Se toimii eron varalta samalla tavalla kuin avioehto ja siinä voi sopia talousasioista myös liiton aikana 

Avoliittosopimus on erityisen tärkeä pariskunnille, joilla on lapsia aikaisemmista ihmissuhteista, mutta jos on yhtään yhdessä hankittua omaisuutta, se kannattaa tehdä joka tapauksessa. Se on hyvä testi myös avioliiton varalta. Jos ei pysty avoliiton aikana puhumaan raha-asioista, pystyykö niistä puhumaan, kun menee naimisiin?

Voit lukea siitä lisää täältä.

Tee avoliittosopimus täällä.

Lexlyllä voitte tehdä myös sopimuksen pelkästä asunnosta. Asunnon kohdalla voidaan sopia esimerkiksi siitä, kummalla on ensisijainen oikeus se ostaa.

Suurimmalle osalle meistä asunto on isoin omaisuuserä, ja kaikesta siihen liittyvästä kannattaa sopia kirjallisesti! Asuntosopparin löydät täältä.

2. Avioliitto – dramaattinen sopimus omaisuudesta

Boom! Naimisiin meneminen iskee omaisuuteen kuin miljoonaa volttia. Avioliitto on taloudellinen sopimus – ei siellä Niskavuoressa mietitty romanttisia juttuja, vaan sitä, miten turvataan maatilan jatkuvuus.

Heti kun naimisiin on menty, kaikki se, mikä ennen oli sinun, kietoutuu jännästi sellaiseen lakihommeliin kuin avio-oikeus. Se uinuu liiton ajan, mutta kun liitto päättyy, se aktivoituu.

Avioerossa kaikesta, mikä ennen oli sinun, puolet onkin nyt ex-puolisosi – ellette ole tehneet avioehtoa, jossa sovitaan toisin. Sama koskee avioliiton aikana kertyvää omaisuutta.

Minun on niin vaikea tajuta tätä. Alttarille kävellessään sitä luulisi menevänsä naimisiin, koska rakastaa toista, mutta siinä samalla tulee tehneeksi diilin omaisuudesta.

Avioehto on sopimus, joka pakottaa miettimään, miten omaisuus halutaan jakaa eron jälkeen. Olen saanut Lexlyn Katariina Kuusiluomalta sellaisen neuvon, että ainoastaan siinä tapauksessa avioehto kannattaa jättää tekemättä, kun nimenomaan halutaan, että kaikki, mikä avioliiton aikana ja sitä ennen on kertynyt, menee avioliiton päättyessä tasan.

Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi silloin, jos toinen keskittyy uraan ja toinen lapsiin. Silloin avioehdottomuus voi olla perusteltua ja reilua. Muuten se kannattaa aina tehdä. Kerroin enemmän omasta avioehdostani täällä.

Se on tehty Lexlyn verkkopalvelussa, jonne pääset tästä.

Jos liitto päättyy kuolemaan, omaisuuden jakaminen on mutkikkaampaa, sillä silloin omaisuuden jakajia voi olla useita – esimerkiksi lapsia. Ja lapsethan sekoittavat tämänkin pakan sitten oikein huolella. Avioehdon lisäksi tarvitaan ehkä testamentti.

3. Testamentillä pidät huolta lapsista ja puolisosta

Rakkaus voi olla ikuista, mutta avioliitto ei. Lain silmissä avioliitto päättyy viimeistään kuolemaan.

Siksi tarvitaan myös testamentti, erityisesti jos on lapsia.

Suomen lain mukaan lapset eli rintaperilliset perivät vainajan KAIKEN omaisuuden (osituksen jälkeen), jos testamentilla ei ole muuta määrätty. Leski perii lain nojalla ainoastaan, jos lapsia ei ole.

Jos minä nyt kuolla kupsahtaisin, lapset tulisivat minun sijastani omistajiksi kotiin, jonka olemme Kallen kanssa yhdessä ostaneet. Tämä ei ehkä kuulosta hankalalta, mutta se on, sillä holhousviranomaiset ottaisivat alaikäisten lasten omaisuuden valvontaansa.

Käytännössä se tarkoittaisi, että Kalle ei voisi myydä kotia ilman holhousviranomaisen lupaa. Ei edes silloin, jos kahden ihmisen tuloilla ostettu koti olisi liian kallis yhdelle ylläpitää. Eli holhousviranomainen päättäisi, missä äiditön perheeni asuisi.

Ihan kaikkien alaikäisten lasten vanhempien kannattaa pohtia, olisiko fiksua testamentata oma osuus kodista puolisolle omistusoikeudella.

Tämä on valtava asia leskeksi jäävälle vanhemmalle. Kun lapset ovat täysi-ikäisiä eli 18-vuotiaita, testamenttia voi taas muuttaa.

Testamentinkin voit tehdä näppärästi täällä.

Jos sinulla on alaikäisiä lapsia, tee testamentti.


4. The end, eli ositus

Parisuhteen elinkaaren viimeinen juridinen askel on aina ositus. Hassu juttu, mutta en ole ikinä ennen tätä Lexly-yhteistyötä tiennyt, mikä se oikein on. Olen ehkä jotenkin ajatellut, että kunhan avioero laitetaan vireille (tai toinen puoliso kuolee) kaikki hoituu automaattisesti.

Näin ei ole. Omaisuus jaetaan osituksessa, joka täytyy hoitaa kirjallisesti samoin kuin avioehto ja testamenttikin.

Täysin käsittämättömästi sitä ei tarvitse tehdä missään määräajassa, vaan sen voi jättää muhimaan kuolemaan asti. Muhimisella voi olla yllättäviä seurauksia.

Jos ositusta ei ole tehty ja osituksesta ei löydy oikeanlaista asiakirjaa, ex-puoliso on kuolinpesän osakas ja hänet pitää kutsua perunkirjoitukseen. Jo tämä voi olla aika kiusallista. Onneksi sentään on aika tavanomaista, ettei ex-puolisoilla ole kuolinpesään vaatimuksia ja tämä kirjataan jo perukirjaan.

Perunkirjoitushan on pakollinen toimenpide, eräänlainen tilinpäätös, jossa selvitetään perilliset ja vainajan omaisuus. Ennen kuin perintö voidaan jakaa, pitää omaisuus osittaa eli jakaa ex-puolisoiden kesken vainajan kaikkien avioliittojen osalta, jotta saadaan selville, mitä vainaja tosiasiassa omistaa.

Pahimmillaan osituksessa aletaan selvittää eron hakupäivän, eli joskus jopa vuosikymmenten takaista omaisuutta ja velkoja. Se ei muuten olekaan ihan helppoa.

Ylläripylläri: Osituksen lopputulos voi olla jälkikäteen tehtynä aivan eri kuin mitä se olisi ollut, jos se olisi tehty ajallaan, eron jälkeen.

Nimittäin. Omaisuuden, kuten asuntojen ja osakkeiden, arvo yleensä kasvaa, mutta velat ovat numeraalisia eli inflaatio vaikuttaa niihin. Ositus tehdään aina eropäivän omaisuudesta ja veloista, mutta nykyhetken käyvillä arvoilla.

Jos ositusta ei hoideta silloin kun erotaan, voi käydä niin, että exä tulee myöhemmin vaatimaan sinulta rahaa (tai juristikielellä tasinkoa). Oikeus ositukseen ei vanhene, se on tehtävä, jos toinen sitä vaatii. Jos ei hyvällä niin käräjäoikeuden päätöksellä.

Ilman avioehtoa netto-omaisuus tasataan osituksessa fifty-fifty. Jos omistat tai omistit eron aikaan mitä tahansa normaaleja huonekaluja arvokkaampaa, osituksen tekeminen on tuon omaisuuden suojelemista. Jos sinulle erossa jääneen omaisuutesi arvo nousee, ja ositus on tekemättä, se ihana tyyppi, jonka kanssa rakastuit ja sitten erosit sovussa, saattaakin alkaa vaatimaan ositusta dollarin kuvat silmissään.

Kuulostaako hankalalta? Ei hätää, osituslaskelmaa voi harjoitella Lexlyn avioerolaskurissa. Sillä voi testata, olisiko mahdollisessa erossa (ilman avioehtoa, huom!), saaja vai maksaja. 

Hoida siis ositus pikapikaa paperilla eron yhteydessä! Silloin omaisuuserien arvo ei ehdi muuttua ja riski on hallittavissa. Vaivakin on pienempi kaikille osapuolille.

Lopuksi

Rakkauteen ja rahaan liittyy hämmentäviä lakikiemuroita koko parisuhteen elinkaaren ajan. Lexlyn perhejuristit tarjoavat maksuttoman 15 minuutin kartoituksen, jossa selvitetään, mitä lakipapereita teidän pitäisi laittaa kuntoon ja miten se on fiksuinta tehdä. Jos joku kohdista 1–4 soitti kelloa, varaa aika täältä.

Lexlyläiset on ihania ja empaattisia tyyppejä. Kehtaisin puhua heidän kanssaan ihan mistä vain.

Halvin ei ole aina paras

Käytät 60 rullaa vessapaperia vuodessa. Mikä on vastuullisin valinta?

Tämän verran vessapaperia suomalainen käyttää vuodessa keskimäärin.

Mainos: Metsä Tissue

Tein työvuoteni 1999-2012 sanomalehteä. Jos ja kun joskus sattui kirjoittamaan jutun, joka ei ollut yhtä hyvä kuin kilpailevan lehden toimittajalla, meillä oli tapana lohduttautua sanomalla, että huomenna lehti on torilla kalankääreenä.

Oikeampi muotoilu olisi ollut, että huomenna paperi on pyyhkimässä jonkun peppua tai pöytää, sillä sinne käytetty paperi lopulta päätyy: kierrätyspaperin raaka-aineeksi.

Homma toimi hyvin, kunnes digitalisaatio iski. Verkossa kaikki jutut ovat ikuisia, myös ne epäonnistuneet. Ne ovat aina sieltä kaivettavissa.

Mitä tulee kierrätyspaperiin, sen valmistaminen vaikeutuu koko ajan, sillä sen valmistukseen käytettävä raaka-aine eli käytetty sanomalehtipaperi ehtyy. Minun lehtitoimittaja-ajoistani painosmäärät ovat pudonneet murto-osaan ja yksittäiset lehdet ovat paljon ohuempia kuin ennen, kun mainoksetkin ovat menneet verkkoon.

Kierrätyspaperin toisella raaka-aineella, käytetyllä toimistopaperilla, menee yhtä huonosti kuin sanomalehtipaperilla. Nyt kun toimistolla ei käydä enää edes kääntymässä, printtaaminen on loppunut.

Kierrätysraaka-aineen huono saatavuus tarkoittaa, että sitä joudutaan haalimaan paperin valmistusta varten entistä isommalta alueelta, mikä lisää kuljetuksesta syntyviä päästöjä.

Siksi keittiöön ja vessaan täytyy jatkossa yhä useammin valita niin sanotusta ensikuidusta valmistettua pehmopaperia.

Talouspaperin kulutus on meillä tällä hetkellä huipussaan.

Ensikuitu vie vähemmän energia

Ensikuitu tarkoittaa käytännössä sellua. Sekään ei ehkä ole suurimmalle osalle suomalaisista tuttu tuote, vaikka se on Suomen taloudelle tärkeä vientituote. Sellu on sellaista puhtaan valkoista, kovaa massaa. Tehtailta se lähtee paaleina. Minä taisin olla 42-vuotias ennen kuin ensimmäisen kerran näin sellupaalin yhdellä työkeikalla.

Sellua saadaan kuitupuusta. Se on puuta, joka ei kelpaa muihin puutuotteisiin, kuten nyt vaikka lautaan. Pehmopaperin valmistus ensikuidusta on resurssitehokasta: kaikki puun osat käytetään tarkoitukseen, johon ne parhaiten sopivat. Vähän yksinkertaistaen sanottuna siitä tukkiosasta tehdään lankkua ja lautaa, loppu sälä keitetään selluksi, josta sitten voidaan tehdä pehmopaperia.

Ensikuidulla on pehmopaperin raaka-aineena paljon hyviä puolia.

Sen valmistus kuluttaa vähemmän energiaa ja vettä kuin kierrätyspaperin ja säästää sitä kautta luontoa. Keräyspaperista täytyy puhdistaa tarkasti pois muste ja muut epäpuhtaudet, joita paperiin matkan varrella on tarttunut. Muuten siitä ei synny hygieenistä talous- tai wc-paperia. Käyttäjä huomaa ensikuidun ja kierrätyskuidun eron siinä, että ensikuidusta valmistettu paperi on mukavan pehmeää.

Jäljiltettävyys on tärkeää

Sillä, mistä sellu on peräisin, on paljon väliä. Metsä-Tissuen Lambi-tuotteissa käyttämä ensikuitu on peräisin pohjoisista metsistä: pääosin Suomesta, mutta myös Venäjältä ja Baltiasta. Ihan kaikki Lambissa käytettävä ensikuitu on jäljitettävissä. Se tarkoittaa sitä, että puusta tiedetään tarkalleen, mistä, miten ja millaisia reittejä pitkin se on tehtaalle tullut. Ei mitään hämäräpuuta Lambiin.

Jäljitettävyyden ansiosta Metsä-Tissue voi varmistaa, että ensikuituun tarvittavia metsiä hoidetaan ja uudistetaan kestävästi.

Kestävästi hoidettu metsä kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. Tämä on supertärkeää hiilinielujen kannalta. Metsillä on yhä isompi rooli maailmassa, kun puuta tarvitaan korvaamaan fossiilisia raaka-aineita muoveissa ja polttoaineissa. Hiiltä sitoutuu myös valmiiseen puutuotteisiin, kuten lautaan, joten on hyvä, että puuta käytetään vaikkapa betonin sijaan.

Minä olen kuulunut kierrätyspaperin käyttäjiin. Olen aina ajatellut, että koska se kierrätettyä, se on automaattisesti parempi ympäristölle. Mutta maailma muuttuu ja asioita joutuu miettimään uudestaan.

Kun kierrätyskuidusta on pulaa, sille kierrätyskuidulle, mitä tarjolla on, löytyy fiksumpaakin käyttöä, esimerkiksi pakkausmateriaaleista. Niissä kuitua ei tarvitse lingota niin puhtaaksi musteesta ja epäpuhtauksista, eikä niissä pehmeydellä ja imukyvyllä ole merkitystä. Ne ominaisuudet jäävät kotoilijoiden iloksi. Meillä on nyt Lambi-rullat keittiössä ja vessassa – niitä on nyt itse asiassa niin paljon, että meidän koko perheen pitäisi pärjätä ainakin jouluun saakka. Kunnon varustautumista!

Suomalainen käyttää 60 rullaa vessapaperia vuodessa. Kaikilla arkeilla on väliä. Kaupassa kannattaa muistaa, että halvin ei ole aina paras, eikä kierrätetytty välttämättä kestävin vaihtoehto.

Voit lukea lisää täältä.

Hetken oli siistiä, sitten syötiin.

Helpponouto tekee kierrätyksestä helppoa

Kaupallinen yhteistyö + alekoodi: Uusi sohva tilattu ja vanhasta pitäisi päästä eroon? Helpponouto hakee vanhan sohvan pois uuden tilalta ja kierrättää sen niin kuin kuuluu. Kierrätin Helpponoudon avulla kerran sohvan ja nojatuolin. Tilasin palvelun taas, kun kierrätettäväksi tuli sänky.

Tämän huonojen unien sängyn on aika lähteä! Helpponouto hakee sen ennen kuin uusi tulee.

Meidän vanhassa taloyhtiössämme Merihaassa on isot aidatut roskakatokset. Ne sijaitsevat Merihaan tunnelissa, suojassa katseilta. Ja voi kääk, jengi dumppasi sinne roskakatokseen milloin mitäkin, mikä ei sinne kuulu. Joskus siellä oli kamaa, joka oli ihan käyttistä. (Dyykkasin kerran ison siistin räsymaton, jonka pesin rannan mattolaiturilla.) Ja joskus sellaista, joka kuuluu tavaroiden taivaaseen.

Pahinta oli aina kuun alussa ja lopussa, koska muutot ajoittuvat yleensä niihin. Dumppaus otti minua ihan suunnattomasti päähän, koska huonekalujen jättäminen taloyhtiön roskiin maksaa taloyhtiölle. Ei ole ilmaisia lounaita. Roskiin väärin hylätyt kamat nostavat lopulta vastikkeita ja myös vuokria.

Samaan aikaan ymmärrän senkin, että kierrättäminen on monelle etenkin kaupungissa asuvalle hankalaa. Jos ei ole autoa, millä viet huonekalut Sorttiiin tai jäteasemalle?

Onneksi tähän on mahtava ratkaisu, nimittäin Helpponouto!

Helpponouto: kokemuksia

Löysin Helpponoudon, kun ostin uuden sohvan koronakeväällä 2020. Meidän vanha, asunnon entisiltä omistajilta peritty sohva oli kulunut puhki, ja se oli kertaalleen jo uudelleen täytettykin. Isolla nahkaisella laiskanlinnalla oli kaverina samanlainen nojatuoli. Olin ihan hätää kärsimässä, että mitä näille tehdään. Googlaamalla se selvisi. Helpponouto haki sohvan ja nojatuolin kotoamme ja toimitti ne puolestani kierrätykseen.

Kokemus oli ihan tosi hyvä. Verkkopalvelu toimi helposti. Listasin haettavat huonekalut, valitsin toivomani noutopäivämäärän ja siinä se oli. Noudon saa halutessaan vaikka huomiselle, jos tilaa sen ennen kello 16:a. Tyypit olivat meillä pari minuuttia, itse ei tarvinnut tehdä muuta kuin avata heille ovi.

2-3 hengen ihmisen sohvan haku maksoi 69 euroa, nojatuoli siihen päälle teki noudolle kympin lisää hintaa. 79€ on musta aika pieni hinta siitä vaivasta, mikä tulee siitä, kun lähtee itse tällaisia roudaamaan vuokrapakettiautolla, joka sekin tietty maksaa ja vaatii rahan lisäksi myös aikaa ja vaivaa.

Nyt meiltä lähtee Helpponoudon matkaan meidän vanha jenkkisänky. Noudolle tulee hintaa 95 euroa, sillä sänky on sen verran iso, että vaatii kahdelta kantajalta useamman kantokerran.

Noudon voi tilata myös esimerkiksi varastolle tai vinttikomerolle, jolloin Helpponoudon työntekijät tyhjentävät tilan ylimääräisistä tavaroista puolestasi.

Tämä rotjake vaatii kaksi kantoreissua, ja sen kierrätys maksaa 95 euroa.

Miksi valita Helpponouto?

Minulle oli tärkeää, että tiesin tavaroiden päätyvän sinne, mihin ne kuuluvat. Helpponouto on Lassila & Tikanojan palvelu, joten tiesin, että homma sujuu asiallisesti. Helpponouto toimittaa hyväkuntoiset tavarat uusiokäyttöön ja huonokuntoiset Lassila & Tikanojan kierrätyslaitokselle, jossa ne hyödynnetään uusioraaka-aineeena. Mitään perinteisiä kaatopaikkoja, joihin hylätä tavaroita, ei enää ole, onneksi.

Helpponoudosta on ollut meille ihan tosi paljon apua. Kun sohvat piti kierrättää, minä kärsin raskauspahoinvoinnista, Kalle teki pitkiä päiviä koronan takia ja ekaluokkalainen oli kotikoulussa. Nyt minulla on kesken kirjaprojekti, äitiysloma ja remontti.

Kun vihdoin saimme uuden sängyn tilattua, kysyin Helpponoudolta, että kerrottaisiinko palvelusta teillekin. Koska minusta ihan kaikkien pitäisi tietää, että Helpponouto on olemassa ja jeesaa tarpeen vaatiessa vastuullisessa kierrättämisessä. Koodilla MERJA15 saat noudosta 15 % alennuksen! Koodi on voimassa lokakuun loppuun saakka. Pääset palveluun tästä.

Yksi juttu vielä. Kun hankkii tavaraa, sen mukana tulee vastuu kierrättää se oikein, kun aika tulee. Tee oikein, kierrätä asiallisesti. Älä dumppaa kamoja muiden vaivaksi ja maksettavaksi. Niillä voi olla vielä uusi elämä, ja jos ei ole, niin ne kierrätetään asiallisesti.

Tee oikein myös itseäsi kohtaan. Oman ajan voi käyttää paremminkin, kuin kuskaamalla vanhoja huonekaluja itse.

Projekti alkaa: Testamentin ja edunvalvontavaltakirjan tekeminen netissä

Kaupallinen yhteistyö: Lexly

Testamentti valmiista mallista? Edunvalvontavaltakirja itse tehtynä? Netistä löytyy kaikenlaista, mutta meneekö elämäsi jonkin mallin mukaan? Ei mene, siksi tärkeät lakipaperit täytyy tehdä yksilöllisesti. Sekin on mahdollista netissä.

Alan tehdä ensimmäistä testamenttiani.

Tuntuu omituiselta kirjoittaa nämä sanat. En ole sairastunut, tai synkeissä ajatuksissa, vaan laittamassa lakipapereitani kuntoon.

Viime kesänä laitoin järjestykseen avioehdon. Se oli lopulta aika yksinkertaista. Avioehto ei koske kuin minua ja Kallea. (Projektista voi lukea täältä. Toisenlaisesta avioehtoprojektista voi lukea tästä Julia Thurénin blogista.)

Edunvalvontavaltakirjaan ja testamenttiin liittyy paljon enemmän muuttujia – ihmisiä, mahdollisia tapahtumakulkuja, kaikkea.

Edunvalvontavaltakirja (eli EVVK): Olen hengissä, mutta vähän förbi ja tarvitsen huolenpitoa muilta. Ja hei, tämä on todellakin asiakirja, johon pitäisi suhtautua riittävällä vakavuudella eikä todellakaan Ei Voisi Vähempää Kiinnostaa -asenteella.

Testamentti: Olen peruuttamattomasti ja lopullisesti förbi, end of story, mutta muut ihmiset jatkavat elämäänsä ja haluaisin puolestani pitää heistä huolta sen, mitä nyt taloudellisesti voin.

Preppasin itseäni tähän vähän erilaiseen kesäprojektiin yhteistyökumppanini Lexlyn ihanan juristin ja yhden perustajan, Kata Kuusiluoman kanssa. Se selvitti ajatuksia paljon, mutta samalla heräsi kasa uusia kysymyksiä, joita en ollut pystynyt edes kuvittelemaan.

Tämä tuli selväksi: Jos kikkailee jonkin valmiin mallipohjan kanssa, olennaiset kysymykset jäävät kysymättä. Verkosta löytää kyllä googlaamalla valmiita malleja näihin asiakirjoihin, mutta ne eivät ole yksilöllisiä, vaikka jokainen ihminen, elämä ja perintö on.

Ensimmäinen testamentti

Suurin osa ihmisistä alkaa miettiä näitä asioita (jos alkaa), vasta sitten, kun ikää alkaa olla tai jotain tapahtuu. Väärin!

Ensimmäinen testamentti pitäisi tehdä viimeistään siinä kohta, kun saa ensimmäisen lapsen. Ja sitten siinä samalla, kun tekee ensimmäisen testamentin, hoitaa kuntoon sen evvk-asiakirjan.

Miksi näin? Lapsi on game changer myös tässä asiassa. Se on sitä juridisesti perintöasioihin liittyen, mutta myös muuten. Jos minulle kävisi jotain, todellakin haluaisin, että asiat menisivät mahdollisimman siedettävästi niin, että ne on valmiiksi mietitty. Lapsi tuo mukanaan ihan erilaisen tarpeen varmistella tulevaa.

Tässä kohtaa erilaiset asiat ovat erilaisissa tilanteissa oleville ihmisille relevantteja.

Opin Katan kanssa jutellessani, että minun kohdallani avioehto vaikuttaa siihen, kuinka haluan turvata puolisoni ja lapseni, jos nyt sattuisi käymään oikein huonosti. Meillä on tehtynä poissulkeva avioehto, joka tarkoittaa sitä, että minun omaisuuteni menee kokonaisuudessaan lapsille – Kalle saa ilman testamenttia vain laista tulevan lesken vähimmäissuojan eli elinikäisen asumisoikeuden viimeiseen yhteiseen kotiimme. Sama suomeksi: hän saa jäädä sinne asumaan. Mutta kääk, Kalle saisi asua vain ja ainoastaan tässä kodissa. Asunnon vaihtaminen ei noin vain onnistukaan.

Tämäpä ei sitten olekaan välttämättä kovin kätevää. Mitä jos kodissa on liikaa muistoja, ja sieltä pitää päästä pois? En halua kahlita ketään tiettyihin seiniin.

Enter testamentti!  Sillä voi parantaa lesken elinikäistä asumissuojaa niin, että leski voi muuttaa sopivaan kotiin, johon sitten säilyy elinikäinen hallintaoikeus.

Kata huomautti toisestakin jutusta: aviopuolisolle voi testamentata omaisuutta verovapaasti aina 109 999 euroon asti. (Raja menee 110 000 eurossa, siksi hassu luku.) Tämä verohyöty koskee myös AVOpuolisoa, JOS on yhteisiä lapsia. Ei voi pieni ihminen mistään tietää tällaisia asioita! Omaisuuden ei tarvitse olla käteistä tilillä, se voi olla pörssiosakkeita, rahastoja tai kodin omaisuutta. Testamentin hinnan (Lexlyn verkkopalvelussa 90 euroa) säästää perintöveroissa aika nopeasti, jos omaisuutta on.

Näistä ja monesta muusta jutusta on tarpeellista määrätä minun ensimmäisessä testamentissani. Kun lapsista tulee täysi-ikäisiä, se on syytä päivittää. Ehkä haluan vähän katsoa, millaisia heistä tulee, mutta tärkeämpi syy on siinä, että myös omaisuuteni ehtii muuttua.

Edunvalvontavaltakirja testamentin kylkeen

Edunvalvontavaltakirjaan liittyy Katan mukaan monesti se harhaluulo, että ihmiset luulevat sen tarkoittavan myös ihan fyysistä hoitotyötä. Tästä ei ole kyse, ja omaishoitajuus on oma juttunsa. Edunvalvontavaltavaltakirja tarkoittaa sitä, kuka saa päättää ja hoitaa mun raha-asiat ja muut henkilökohtaiset asiat, jos mä sairastun tai oon muuten vähän förbi. Homman juju on siinä, että tekemällä edunvalvontavaltakirjan mä saan päättää itse, kuka mun asioidenhoitaja on.

Edunvalvonta erityisellä valtakirjalla (joka on siis eri asia kuin edunvalvonta ILMAN valtakirjaa) liittyy kaikenlaisiin paperiasioihin, esimerkiksi siihen, että edunvalvontavaltuutettu saa verkkopankkitunnarit mun tileille laskujen maksamista varten. Lisäksi hän voi hoitaa sijoituksiani ja muuta omaisuuttani tai vaikkapa solmia ja irtisanoa sopimuksia.

Toisekseen se liittyy siihen, miten rahojani saa ja pitää käyttää. Haluanko, että minulle ostetaan palveluita vai säästetäänkö rahat? Entä saako nimissäni antaa lahjoja vaikka lapsilleni? Oma suosikki aivopähkinäni oli tämä: saako edunvalvontavaltuutettu sanoa ”ei” perinnölle, joka olisi tulossa minulle testamentin nojalla, vaikka olisi järkevämpää, että se menisi suoraan lapsilleni? Apua! Totta kai saa.

Ihan toinen kysymysnippu liittyy sitten siihen, kenet haluan nimetä edunvalvontavaltuutetukseni. Yleisin vastaus on puoliso, jos edunvalvontavaltakirjan tekijä on parisuhteessa. Mutta sitten voi ja kannattaa olla varavaltuutettuja (tarvitaan, kun edunvalvoja on hetkellisesti netin ulottumattomissa viidakossa tai vaikka leikkauksessa taikka jossain asiassa jäävi) ja toissijaisia valtuutettuja (tarvitaan, kun edunvalvoja ei pysty tai halua enää toimia edunvalvontavaltuutettuna taikka kuolee).

Pohdittavaa kesäksi

Tällaisia juttuja aion tässä kesän aikana miettiä. Apuna käytän Lexlyn verkkopalveluita testamentille ja edunvalvontavaltakirjalle. Nehän toimivat siis niin, että ne kysyvät kysymyksiä, joihin asiakirjan tekijä  valitsee vastauksen vaihtoehdoista.

Lopputulemana on asiakirja, joka on tietysti muodollisesti pätevä ja hyvin tehty, myös tekijänsä näköinen, yksilöllinen asiakirja. Jos jokin asia mietityttää, sitä voi kysyä juristilta chatissa!

Aloin alustavasti kliksutella kummankin verkkopalvelun kysymyksiä jo keväällä. Tavoite on, että olen syksyyn mennessä saanut asiat päässäni sellaiseen järjestykseen, että voin saattaa asiakirjat verkkopalvelussa valmiiksi. Sitten ne voi ostaa. Ja sen jälkeen ne täytyy vielä rekisteröidä!

Eli puuhaa on, mutta on tosiaan helpottavaa tietää, että tämä tulee tehdyksi.

Palveluita voit käydä testaamassa alla olevista linkeistä. Testaaminen on ilmaista, vasta valmiista asiakirjasta maksetaan, testamentista 90 euroa, edunvalvontavaltakirjasta 85 euroa.

testamentti

edunvalvontavaltakirja 

Kummankin tekemiseen Lexlyllä on minioppaat, jotka voi käydä lataamassa täältä

miniopas / testamentti

miniopas / edunvalvontavaltakirja

Miten aloittaa sijoittaminen lapselle?

Olen kuvassa saman ikäinen kuin poikani nyt. Minulle sijoitettiin silloin ja sillä on ollut valtava merkitys elämäni kululle. Parasta on kuitenkin se, että opin hyvän tavan. KUVA TIMO SOASEPP

Kaupallinen yhteistyö: @op_ryhma

Lapsille on ylivoimaisesti yksinkertaisinta sijoittaa rahastojen kautta. Pienillä sijoituksilla nyt voi olla iso merkitys lapselle tulevaisuudessa.

Blogi liittyy Sijoituskaverit -podcastin jaksoon Älä osta lapselle mitään turhaa – osta rahastoa

Minulle on sijoitettu lapsesta asti. Silloin 1980-luvulla sijoitusrahastoja ei ollut niin näppärästi saatavilla kuin nykyään, joten ensimmäiset sijoitukseni olivat suoriin osakkeisiin. Oli SYP:iä ja KOP:ia ja Ameria. Yhtäkään näistä ei löydy enää Helsingin pörssistä, mutta niiden vaikutus elämääni on ollut valtava.

Aloitin opinnot Helsingissä vuonna 1996 ja vuonna 1998 ostin ensimmäisen asuntoni. SYP:stä ja KOP:stä oli siihen mennessä tullut Merita ja myymällä Meritan osakkeet sain kasaan omavastuuosuuden Helsinginkadulla Tenkkaa vastapäätä sijaitsevaan yksiöön. Asunto maksoi 340 000 markkaa. Jos on juuri nyt etsimässä asuntoa Kalliosta, ei ehkä kannata laskea, kuinka vähän se maksoi, pahoittaa vaan mielensä.

Vaikka tein isoimman talousvirheeni ikinä myymällä Hesarin yksiön, kun muutin kaksioon, asunnolla on ollut valtava merkitys elämääni. (Asunto olisi tietenkin pitänyt silloin jättää vuokralle, mutta oh well.)

Asuntojen hinnat ovat nousseet koko ajan Helsingissä. Säästöjen ansiosta saatoin ostaa asunnon noin 10 vuotta aikaisemmin kuin ikätoverini. Sain asunnon edullisemmin ja pääsin lyhentämään lainaa rahoilla, jotka muilla kuluivat vuokraan. Lopputulos: maksoin asuntolainani pois vuonna 2009. Tein tuolloin maailmanympärimatkan. Vuokratulo kaksiosta maksoi osan sen kuluista.

Hesarin yksiö aloitti oikeastaan ketjureaktion, sillä sen ansiosta isojen päätösten tekeminen on ollut elämässäni keskimääräistä helpompaa. Minun oli esimerkiksi poikkeuksellisen huoletonta ryhtyä yrittäjäksi. Ei tarvinnut miettiä, että selviänkö asuntolainasta, jos yritys ei lähdekään rullaamaan.

Kerron Sijoituskaverit-podcastissa, miten olen kokenut suorastaan velvollisuudekseni kertoa tästä lapselle sijoittamisen ihmeestä. Mitä enemmän tästä puhutaan, sitä useampi vanhempi kuulee asiasta ja useampi lapsi hyötyy. Ymmärrän, että kaikille vanhemmille lapselle sijoittaminen ei yksinkertaisesti taloudellisesti onnistu, mutta jos onnistuu, tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi. Laskin joskus kolumnia varten, että minulle säästetty alkupääomaa vastasi nykyrahassa 50 euron kuukausisijoitusta 18 ikävuoteen asti, mutta rahastoon voi sijoittaa pienempiäkin summia. OP:n tavallisissa sijoitusrahastoissa ei ole lainkaan minimisummaa.

Miten aloittaa lapselle sijoittaminen käytännössä?

Lapselle sijoittaminen on nykyään superhelppoa. Rahastot ovat yksinkertaisin ja helpoin tapa edetä.

Podcastissa meillä oli vieraana Joakim Reinius OP Varainhoidosta kertomassa, miten rahastosijoitukset saa lapselle pyörimään OP:ssä. Oma pankki on minusta tässä kohtaa kätevä vaihtoehto, sillä sitä kautta lapsen sijoitusasiat saa näkyviin omassa verkkopankissa.

Homma toimii OP:ssa näin:

  1. Mene OP.fi palveluun. Jos lapsella on jo tili, niin voit siellä voit tehdä pyynnön lapselle maksuttoman säästämisen ja sijoittamisen sopimuksen tekoon ja säilytyksen avaukseen. Tähän tarvitaan molempien huoltajien allekirjoitus. Tilinkin voi avata verkon kautta. Kun nämä ovat kunnossa, voi edetä kohtaan 2.

2. Kun asiakkuus on avattu, myös isovanhemmat ja muut sukulaiset voivat auttaa säästöjen kartuttamisessa esimerkiksi vaihtamalla jonkun synttärilahjan rahalahjoitukseksi lapsen tilille. Vanhemmat voivat sitten ohjata rahat rahastoon.

3. Usein kätevintä olisi, jos lapselle perustaisi säännöllisen kuukausisäästön. OP:ssa yleisin summa lapselle on 30-50 euroa. Suosituimpia rahastoja ovat Säästäjä-perheen yhdistelmärahastot, mutta indeksirahastojen ja vastuullisten rahastojen suosio kasvaa lastenkin sijoituskohteena.

4. Säännöllisesti säästettäessä säästöt kertyvät hieman kuin huomaamatta. Jossain vaiheessa sijoittaminen kannattaa ottaa lapsen kanssa puheeksi niin, ettei kerrytetty potti tule lapselle yllätyksenä, kun hän täyttää 18 vuotta. Samalla tavalla kun lapselle olisi hyvä opettaa omien jälkien siivoamista ja vähän ruuanlaittoa ja pesukoneen täyttämistä, olisi tärkeää selittää, ettei rahasto ole bileitä varten vaan aikuisuuden tärkeä rakennuspalikka. En pidä tätä mitenkään ylivoimaisena tehtävänä. Jo nykyiset milleniaalit ovat raha-asioissa(kin) hyvin valveutuneita, enkä usko, että tulevat sukupolvet tästä huononevat. Päinvastoin. Esikoisen kanssa aloitimme sijoittamisesta puhumisen esikouluiässä, mutta nyt tuntuu kyllä siltä, että olin yli-innokas. Lapsi on nyt kahdeksan, ja opettelee säästämään rahaa Nerf-pyssyihin. Se sujuu hyvin ja on mielekästä. Lue lisää täältä!

5. Mutta apua! Entä jos kohta 1 ei jostain syystä onnistu toisen huoltajan vastustuksen takia? Tällöin on mahdollista säästää lapselle omissa nimissään ja siirtää rahastot lapselle sitten, kun katsoo, että aika on hyvä ja kypsä. Muista kuitenkin tällöin huomioida mahdollinen lahjavero.

Kohtaan 1 saattaa liittyä toinenkin pulma. Olen huomannut, että moni miettii, mitenköhän lapsi osaa rahojen kanssa elää. Pistääkö hän kaiken menemään sinä päivänä kun täyttää 18 vuotta? Toinen vaihtoehto omissa nimissä säästämiselle on sijoitusvakuutus. Siinä vakuutuksen ottaja voi määritellä, koska lapsi saa sijoitukset hallintaansa.

Minä olen itse tehnyt omille lapsilleni simppelit rahastosalkut ja luotan siihen, että osaan myös perustella, miksei niitä kannata tuhlata.

Kun tämän lasten sijoitusbuumin aikana varttuneet lapset tulevat täysi-ikäisiksi, he eivät suinkaan ole rahastoineen yksin. Voisi kuvitella, että silloin niin somessa kuin muuallakin mediassa heille olisi tarjolla hyviä vinkkejä.

Huomaathan:

”OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki. Vakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy. Osuuspankit toimivat OP-Henkivakuutuksen asiamiehinä.

Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä.”

Miten valitsen ensimmäiset rahastoni Nordnetissä?

Digiavustaja auttaa luomaan sopivan rahastopaletin. Kuva: Timo Soasepp

Kaupallinen yhteistyö: Nordnet

Jos aloittaisin sijoittamisen nyt, aloittaisin kuukausisäästämällä indeksirahastoihin ja rakentaisin niistä sijoitussalkulleni perustan. Tässä vinkkini siihen, miten hoidat homman kuudella klikillä Nordnetissä.

Blogi liittyy Sijoituskaverit -podcastin jaksoon Julian – ja ehkä sinunkin salkkusi ensimmäinen rahasto

Kuka mahtoi keksiä termin kivijalka, kun puhutaan sijoitussalkusta? En tiedä, mutta olen alkanut viljellä tätä ajatusta. Sen idea on, että sijoitussalkussa on tietty ydin, joka pysyy muuttumattomana perustana salkulle. Tämän ytimen voi rakentaa indeksirahastojen varaan. Ne ovat nykyisen sijoitusmaailmaan peruskaurapuuroa.

Kun kivijalka on muurattu ja kunnossa, voi sitten halutessaan alkaa viritellä salkkuun vähän hilloa tai voisilmää aktiivisilla rahastoilla tai suorilla osakesijoituksilla, mikäli haluaa yrittää saada vähän enemmän tuottoa, tai jos on kamala polte kokeilla siipiään osakkeiden valikoimisessa. Mikään pakko ei ole. Indekseillä pärjää vaikka elämänsä loppuun saakka.

Indeksit on alunperin kehitetty mittaamaan pörssin yleistä kehitystä ja kertomaan, miten pörssissä menee. Hyvä esimerkki indeksistä on OMXH 25 -indeksi, joka on Helsingin pörssin menoa kuvaava indeksi. Siinä on mukana 25 Helsingin pörssin vaihdetuinta yhtiötä. Kun perinteisessä rahastossa rahastonhoitaja valitsee sijoituskohteet, indeksirahastoon otetaan indeksin yhtiöt sen enempää analysoimatta. Näin rahaston kulut pystytään pitämään alhaalla. Alhaiset kulut yhdistettynä pörssin jokseenkin keskimääräiseen tuottoon ovat mainio yhdistelmä tavalliselle sijoittajalle, jolla on pitkä, mielellään yli 6 vuoden sijoitusaika edessään.

Mikä rahasto ensimmäiseksi rahastoksi?

Usein sanotaan, että sijoittaminen indeksirahastoon, joka pitää sisällään yhtiöitä kaikkialta maailmasta, on hyvä ratkaisu, jos haluaa sijoittaa vain yhteen rahastoon. Tällaiset rahastot tunnistaa näppärästi siitä, että niiden nimessä on jonkinlainen yhdistelmä sanoja indeksi, index, passiivinen, maailma, world. Siinä tulee koko maailma hoidetuksi kerralla.

Mutta miksi tyytyä yhteen indeksirahastoon, kun voi saada monta? Kuluihin se ei vaikuta.

Nordnetin uudella digiavustajallaindeksirahastosalkun rakentaa tosi helposti.

Käytännössä homma toimii näin:

  1. Ihan ensimmäisenä pääset kirjoittamaan salkulle nimen. Onko se unelmien koti? Vai lomamatkat? Eläkepäivät? Tällä kohdalla ei sinänsä ole mitään merkitystä, mutta ehkä se auttaa pysymään tavoitteessa. Minun tavoitteeni on pitkään ollut päästä tekemään 4-päiväistä työviikkoa. Tavoite alkaa olla maalissa, nyt pitäisi vaan malttaa pitää ne vapaapäivät.

2. Seuraavaksi kysytään sijoitusaikaa ja summaa. Erityisesti sijoitusaika on tosi tärkeä, koska sen perusteella digiavustaja suosittelee rahastopalettia. Jos sijoitusaikaa on alle 10 vuotta, se suosittelee sinulle vaihtoehtoa, joka pitää sisällään myös korkorahastoja – niistä puhutaan Sijoituskaverit-podissa myöhemmin! Oletin tässä, että salkulle ollaan muuraamassa kivijalkaa pitkäksi aikaa. Siksi valinta on yli 10 vuotta. Pitkä sijoitusaika tarkoittaa, että sijoituskohteeksi voidaan valita korkeamman riskin osakerahastoja, sillä aika tasaa riskiä.

Kannattaa muistaa, että korkea riski ei tarkoita sitä, että olisit hyppäämässä sijoituksinesi jyrkänteeltä alas. Korkea riski viittaa siihen, että salkussa on vain osakerahastoja. Niissä on enemmän riskiä kuin korkorahastoissa, mutta mistään uhkarohkeasta upporikasta ja rutiköyhää -leikistä ei ole kyse. Sijoitus Helsingin pörssin indeksiin, joka tuottaa keskimäärin 7-8 % vuodessa, on rahastokielellä korkean riskin sijoitus.

3. Tadaa – saat maantieteellisestä hajautuksesta ehdotuksen, jota voit muokata. Minusta tämä perusehdotus on kiva. On Suomea, on maailman osakkeita ja kehittyviä markkinoita. Näiden kahden jälkimmäisen koodisanan taakse kätkeytyy pitkälti amerikkalaisia (maailma) ja kiinalaisia (kehittyvät markkinat) yhtiöitä ja sitten rippeitä muualta maailmasta.

4. Sitten tulee paras kohta. Pääset kertomaan, mikä sinulle on tärkeää. Jos on luomassa kivijalkaa salkkuunsa, indeksirahastot ovat se perusasetus. Mutta kriteeri voi olla vastuullisuus, korkein historiallinen tuotto tai vaikka Nordnetin suosituimmat. Sinä päätät!

5. Ja siinä se on! Ehdotus sijoitussalkuksi. Minulla ei ole tähän mitään mukisemista. Summat on jaettu valmiiksi niin, että jaossa on hajautuksen kannalta järkeä. Mutta jakoa voi myös muuttaa. Ja tässä homma on.

Kuudennessa kohdassa valitset enää sen kuukauden päivän, jossa haluat sijoitukset tehdä. Tässä kohtaa kannattaa minusta valita oma palkkapäivä, niin rahat menevät heti säästöön. Jo säästösummaa valitessa kannattaa minusta olla konservatiivinen niin, että pistää rahastoihin vain sen verran, mihin on varmuudella varaa. Joskus nimittäin käy niin, että alkuinnostuksessa alkaakin laittaa rahastoon niin paljon rahaa, että arjen raha-asiat menevät liian tiukalle.

Kun olet valinnut rahastot, sinun täytyy enää pitää huolta siitä, että Nordnetin tililläsi on tarpeeksi rahaa, kun on kuukausittaisen sijoituksen aika. Tämä tapahtuu niin, että teet verkkopankistasi toistuvan maksun Nordnet-tilillesi. Ei ole vaikeaa!

Päästäksesi testaamaan palvelua tarvitset Nordnetin tunnukset. Se onnistuu täältä.

Jos sinulla on jo tunnukset, löydän digiavustajan klikkaamalla tätä linkkiä.

Tärkeää tietoa riskeistä ja tuotoista

Huomioi, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Rahastoihin tekemiesi sijoitusten arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin. Sinun tulee perehtyä rahastoesitteeseen ja avaintietoesitteeseen ennen kuin sijoitat rahastoihin. Rahastoesitteen saat rahastoyhtiöltä ja avaintietoesitteen löydät nordnet.fi-sivustolta rahaston yleiskatsaus -sivulta sekä toimeksiantosivulta.


%d bloggaajaa tykkää tästä: