Kaupallinen yhteistyö: Lexly
Testamentti valmiista mallista? Edunvalvontavaltakirja itse tehtynä? Netistä löytyy kaikenlaista, mutta meneekö elämäsi jonkin mallin mukaan? Ei mene, siksi tärkeät lakipaperit täytyy tehdä yksilöllisesti. Sekin on mahdollista netissä.
Alan tehdä ensimmäistä testamenttiani.
Tuntuu omituiselta kirjoittaa nämä sanat. En ole sairastunut, tai synkeissä ajatuksissa, vaan laittamassa lakipapereitani kuntoon.
Viime kesänä laitoin järjestykseen avioehdon. Se oli lopulta aika yksinkertaista. Avioehto ei koske kuin minua ja Kallea. (Projektista voi lukea täältä. Toisenlaisesta avioehtoprojektista voi lukea tästä Julia Thurénin blogista.)
Edunvalvontavaltakirjaan ja testamenttiin liittyy paljon enemmän muuttujia – ihmisiä, mahdollisia tapahtumakulkuja, kaikkea.
Edunvalvontavaltakirja (eli EVVK): Olen hengissä, mutta vähän förbi ja tarvitsen huolenpitoa muilta. Ja hei, tämä on todellakin asiakirja, johon pitäisi suhtautua riittävällä vakavuudella eikä todellakaan Ei Voisi Vähempää Kiinnostaa -asenteella.
Testamentti: Olen peruuttamattomasti ja lopullisesti förbi, end of story, mutta muut ihmiset jatkavat elämäänsä ja haluaisin puolestani pitää heistä huolta sen, mitä nyt taloudellisesti voin.
Preppasin itseäni tähän vähän erilaiseen kesäprojektiin yhteistyökumppanini Lexlyn ihanan juristin ja yhden perustajan, Kata Kuusiluoman kanssa. Se selvitti ajatuksia paljon, mutta samalla heräsi kasa uusia kysymyksiä, joita en ollut pystynyt edes kuvittelemaan.
Tämä tuli selväksi: Jos kikkailee jonkin valmiin mallipohjan kanssa, olennaiset kysymykset jäävät kysymättä. Verkosta löytää kyllä googlaamalla valmiita malleja näihin asiakirjoihin, mutta ne eivät ole yksilöllisiä, vaikka jokainen ihminen, elämä ja perintö on.
Ensimmäinen testamentti
Suurin osa ihmisistä alkaa miettiä näitä asioita (jos alkaa), vasta sitten, kun ikää alkaa olla tai jotain tapahtuu. Väärin!
Ensimmäinen testamentti pitäisi tehdä viimeistään siinä kohta, kun saa ensimmäisen lapsen. Ja sitten siinä samalla, kun tekee ensimmäisen testamentin, hoitaa kuntoon sen evvk-asiakirjan.
Miksi näin? Lapsi on game changer myös tässä asiassa. Se on sitä juridisesti perintöasioihin liittyen, mutta myös muuten. Jos minulle kävisi jotain, todellakin haluaisin, että asiat menisivät mahdollisimman siedettävästi niin, että ne on valmiiksi mietitty. Lapsi tuo mukanaan ihan erilaisen tarpeen varmistella tulevaa.
Tässä kohtaa erilaiset asiat ovat erilaisissa tilanteissa oleville ihmisille relevantteja.
Opin Katan kanssa jutellessani, että minun kohdallani avioehto vaikuttaa siihen, kuinka haluan turvata puolisoni ja lapseni, jos nyt sattuisi käymään oikein huonosti. Meillä on tehtynä poissulkeva avioehto, joka tarkoittaa sitä, että minun omaisuuteni menee kokonaisuudessaan lapsille – Kalle saa ilman testamenttia vain laista tulevan lesken vähimmäissuojan eli elinikäisen asumisoikeuden viimeiseen yhteiseen kotiimme. Sama suomeksi: hän saa jäädä sinne asumaan. Mutta kääk, Kalle saisi asua vain ja ainoastaan tässä kodissa. Asunnon vaihtaminen ei noin vain onnistukaan.
Tämäpä ei sitten olekaan välttämättä kovin kätevää. Mitä jos kodissa on liikaa muistoja, ja sieltä pitää päästä pois? En halua kahlita ketään tiettyihin seiniin.
Enter testamentti! Sillä voi parantaa lesken elinikäistä asumissuojaa niin, että leski voi muuttaa sopivaan kotiin, johon sitten säilyy elinikäinen hallintaoikeus.
Kata huomautti toisestakin jutusta: aviopuolisolle voi testamentata omaisuutta verovapaasti aina 109 999 euroon asti. (Raja menee 110 000 eurossa, siksi hassu luku.) Tämä verohyöty koskee myös AVOpuolisoa, JOS on yhteisiä lapsia. Ei voi pieni ihminen mistään tietää tällaisia asioita! Omaisuuden ei tarvitse olla käteistä tilillä, se voi olla pörssiosakkeita, rahastoja tai kodin omaisuutta. Testamentin hinnan (Lexlyn verkkopalvelussa 90 euroa) säästää perintöveroissa aika nopeasti, jos omaisuutta on.
Näistä ja monesta muusta jutusta on tarpeellista määrätä minun ensimmäisessä testamentissani. Kun lapsista tulee täysi-ikäisiä, se on syytä päivittää. Ehkä haluan vähän katsoa, millaisia heistä tulee, mutta tärkeämpi syy on siinä, että myös omaisuuteni ehtii muuttua.
Edunvalvontavaltakirja testamentin kylkeen
Edunvalvontavaltakirjaan liittyy Katan mukaan monesti se harhaluulo, että ihmiset luulevat sen tarkoittavan myös ihan fyysistä hoitotyötä. Tästä ei ole kyse, ja omaishoitajuus on oma juttunsa. Edunvalvontavaltavaltakirja tarkoittaa sitä, kuka saa päättää ja hoitaa mun raha-asiat ja muut henkilökohtaiset asiat, jos mä sairastun tai oon muuten vähän förbi. Homman juju on siinä, että tekemällä edunvalvontavaltakirjan mä saan päättää itse, kuka mun asioidenhoitaja on.
Edunvalvonta erityisellä valtakirjalla (joka on siis eri asia kuin edunvalvonta ILMAN valtakirjaa) liittyy kaikenlaisiin paperiasioihin, esimerkiksi siihen, että edunvalvontavaltuutettu saa verkkopankkitunnarit mun tileille laskujen maksamista varten. Lisäksi hän voi hoitaa sijoituksiani ja muuta omaisuuttani tai vaikkapa solmia ja irtisanoa sopimuksia.
Toisekseen se liittyy siihen, miten rahojani saa ja pitää käyttää. Haluanko, että minulle ostetaan palveluita vai säästetäänkö rahat? Entä saako nimissäni antaa lahjoja vaikka lapsilleni? Oma suosikki aivopähkinäni oli tämä: saako edunvalvontavaltuutettu sanoa ”ei” perinnölle, joka olisi tulossa minulle testamentin nojalla, vaikka olisi järkevämpää, että se menisi suoraan lapsilleni? Apua! Totta kai saa.
Ihan toinen kysymysnippu liittyy sitten siihen, kenet haluan nimetä edunvalvontavaltuutetukseni. Yleisin vastaus on puoliso, jos edunvalvontavaltakirjan tekijä on parisuhteessa. Mutta sitten voi ja kannattaa olla varavaltuutettuja (tarvitaan, kun edunvalvoja on hetkellisesti netin ulottumattomissa viidakossa tai vaikka leikkauksessa taikka jossain asiassa jäävi) ja toissijaisia valtuutettuja (tarvitaan, kun edunvalvoja ei pysty tai halua enää toimia edunvalvontavaltuutettuna taikka kuolee).
Pohdittavaa kesäksi
Tällaisia juttuja aion tässä kesän aikana miettiä. Apuna käytän Lexlyn verkkopalveluita testamentille ja edunvalvontavaltakirjalle. Nehän toimivat siis niin, että ne kysyvät kysymyksiä, joihin asiakirjan tekijä valitsee vastauksen vaihtoehdoista.
Lopputulemana on asiakirja, joka on tietysti muodollisesti pätevä ja hyvin tehty, myös tekijänsä näköinen, yksilöllinen asiakirja. Jos jokin asia mietityttää, sitä voi kysyä juristilta chatissa!
Aloin alustavasti kliksutella kummankin verkkopalvelun kysymyksiä jo keväällä. Tavoite on, että olen syksyyn mennessä saanut asiat päässäni sellaiseen järjestykseen, että voin saattaa asiakirjat verkkopalvelussa valmiiksi. Sitten ne voi ostaa. Ja sen jälkeen ne täytyy vielä rekisteröidä!
Eli puuhaa on, mutta on tosiaan helpottavaa tietää, että tämä tulee tehdyksi.
Palveluita voit käydä testaamassa alla olevista linkeistä. Testaaminen on ilmaista, vasta valmiista asiakirjasta maksetaan, testamentista 90 euroa, edunvalvontavaltakirjasta 85 euroa.
Kummankin tekemiseen Lexlyllä on minioppaat, jotka voi käydä lataamassa täältä
Merja Mähkä 