Kuukausi: lokakuu 2021

Luulitko, että parisuhteen vaiheet ovat ihastuminen, rakastuminen, kyllästyminen ja ero tai kuolema? Lain silmissä ne ovat ihan jotain muuta.

Mainos: Lexly

Perhejuridiikka on tosi kummallista. Tähän on yksi merkittävä syy: lait ovat vanhoja. Ne ovat Niskavuoren ajalta, eli sieltä agraariyhteiskunnasta. Siihen liittyy esimerkiksi lesken oikeus jäädä asumaan viimeiseen yhteiseen kotiin. Laki suojasi vanhaa emäntää siltä, että miniä olisi pistänyt hänet vaivaistaloon narisemasta, miten talossa on asiat aina ennen hoidettu.

Moni sellainen asia, joka nykymaailman vinkkelistä tuntuu ihan itsestäänselvyydeltä, ei olekaan sitä lakien näkökulmasta. Siksi on ihan supertärkeää huolehtia oman elämän lakijutut kuntoon. Listasin tähän alle jutut, jotka parisuhteen elinkaaren aikana pitäisi huomioida.

1. Avoliitto ja yhteinen koti

Moni ostaa ensimmäisen yhteisen kotinsa ennen naimisiin menoa – niin mekin tehtiin ja sitten olinkin jo kohta raskaana.

Avoliitto ei ole juridisesti niin dramaattinen juttu kuin avioliitto. Siinähän vain laitetaan hynttyyt yhteen. Avoliitosta voi myös erota noin vain. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että omaisuus olisi helppo jakaa eron hetkellä.

Mitä jos toinen maksoi yhteisestä asunnosta isomman osan, kun toinen maksoi asunnon remontin? Entä jos toinen huolehtii lasten menoista, kun toinen sijoittaa yhteistä tulevaisuutta varten, jota ei sitten tulekaan? Kumpi saa jäädä asumaan (vaikka väliaikaisesti) yhteiseen kotiin, jos tulee ero?

On tosi monta tapaa saada raha-asiat aivan solmuun avoliitossa!

Ratkaisu: Avoliittosopimus! Sellainen on tosiaan mahdollista tehdä. Se toimii eron varalta samalla tavalla kuin avioehto ja siinä voi sopia talousasioista myös liiton aikana 

Avoliittosopimus on erityisen tärkeä pariskunnille, joilla on lapsia aikaisemmista ihmissuhteista, mutta jos on yhtään yhdessä hankittua omaisuutta, se kannattaa tehdä joka tapauksessa. Se on hyvä testi myös avioliiton varalta. Jos ei pysty avoliiton aikana puhumaan raha-asioista, pystyykö niistä puhumaan, kun menee naimisiin?

Voit lukea siitä lisää täältä.

Tee avoliittosopimus täällä.

Lexlyllä voitte tehdä myös sopimuksen pelkästä asunnosta. Asunnon kohdalla voidaan sopia esimerkiksi siitä, kummalla on ensisijainen oikeus se ostaa.

Suurimmalle osalle meistä asunto on isoin omaisuuserä, ja kaikesta siihen liittyvästä kannattaa sopia kirjallisesti! Asuntosopparin löydät täältä.

2. Avioliitto – dramaattinen sopimus omaisuudesta

Boom! Naimisiin meneminen iskee omaisuuteen kuin miljoonaa volttia. Avioliitto on taloudellinen sopimus – ei siellä Niskavuoressa mietitty romanttisia juttuja, vaan sitä, miten turvataan maatilan jatkuvuus.

Heti kun naimisiin on menty, kaikki se, mikä ennen oli sinun, kietoutuu jännästi sellaiseen lakihommeliin kuin avio-oikeus. Se uinuu liiton ajan, mutta kun liitto päättyy, se aktivoituu.

Avioerossa kaikesta, mikä ennen oli sinun, puolet onkin nyt ex-puolisosi – ellette ole tehneet avioehtoa, jossa sovitaan toisin. Sama koskee avioliiton aikana kertyvää omaisuutta.

Minun on niin vaikea tajuta tätä. Alttarille kävellessään sitä luulisi menevänsä naimisiin, koska rakastaa toista, mutta siinä samalla tulee tehneeksi diilin omaisuudesta.

Avioehto on sopimus, joka pakottaa miettimään, miten omaisuus halutaan jakaa eron jälkeen. Olen saanut Lexlyn Katariina Kuusiluomalta sellaisen neuvon, että ainoastaan siinä tapauksessa avioehto kannattaa jättää tekemättä, kun nimenomaan halutaan, että kaikki, mikä avioliiton aikana ja sitä ennen on kertynyt, menee avioliiton päättyessä tasan.

Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi silloin, jos toinen keskittyy uraan ja toinen lapsiin. Silloin avioehdottomuus voi olla perusteltua ja reilua. Muuten se kannattaa aina tehdä. Kerroin enemmän omasta avioehdostani täällä.

Se on tehty Lexlyn verkkopalvelussa, jonne pääset tästä.

Jos liitto päättyy kuolemaan, omaisuuden jakaminen on mutkikkaampaa, sillä silloin omaisuuden jakajia voi olla useita – esimerkiksi lapsia. Ja lapsethan sekoittavat tämänkin pakan sitten oikein huolella. Avioehdon lisäksi tarvitaan ehkä testamentti.

3. Testamentillä pidät huolta lapsista ja puolisosta

Rakkaus voi olla ikuista, mutta avioliitto ei. Lain silmissä avioliitto päättyy viimeistään kuolemaan.

Siksi tarvitaan myös testamentti, erityisesti jos on lapsia.

Suomen lain mukaan lapset eli rintaperilliset perivät vainajan KAIKEN omaisuuden (osituksen jälkeen), jos testamentilla ei ole muuta määrätty. Leski perii lain nojalla ainoastaan, jos lapsia ei ole.

Jos minä nyt kuolla kupsahtaisin, lapset tulisivat minun sijastani omistajiksi kotiin, jonka olemme Kallen kanssa yhdessä ostaneet. Tämä ei ehkä kuulosta hankalalta, mutta se on, sillä holhousviranomaiset ottaisivat alaikäisten lasten omaisuuden valvontaansa.

Käytännössä se tarkoittaisi, että Kalle ei voisi myydä kotia ilman holhousviranomaisen lupaa. Ei edes silloin, jos kahden ihmisen tuloilla ostettu koti olisi liian kallis yhdelle ylläpitää. Eli holhousviranomainen päättäisi, missä äiditön perheeni asuisi.

Ihan kaikkien alaikäisten lasten vanhempien kannattaa pohtia, olisiko fiksua testamentata oma osuus kodista puolisolle omistusoikeudella.

Tämä on valtava asia leskeksi jäävälle vanhemmalle. Kun lapset ovat täysi-ikäisiä eli 18-vuotiaita, testamenttia voi taas muuttaa.

Testamentinkin voit tehdä näppärästi täällä.

4. The end, eli ositus

Parisuhteen elinkaaren viimeinen juridinen askel on aina ositus. Hassu juttu, mutta en ole ikinä ennen tätä Lexly-yhteistyötä tiennyt, mikä se oikein on. Olen ehkä jotenkin ajatellut, että kunhan avioero laitetaan vireille (tai toinen puoliso kuolee) kaikki hoituu automaattisesti.

Näin ei ole. Omaisuus jaetaan osituksessa, joka täytyy hoitaa kirjallisesti samoin kuin avioehto ja testamenttikin.

Täysin käsittämättömästi sitä ei tarvitse tehdä missään määräajassa, vaan sen voi jättää muhimaan kuolemaan asti. Muhimisella voi olla yllättäviä seurauksia.

Jos ositusta ei ole tehty ja osituksesta ei löydy oikeanlaista asiakirjaa, ex-puoliso on kuolinpesän osakas ja hänet pitää kutsua perunkirjoitukseen. Jo tämä voi olla aika kiusallista. Onneksi sentään on aika tavanomaista, ettei ex-puolisoilla ole kuolinpesään vaatimuksia ja tämä kirjataan jo perukirjaan.

Perunkirjoitushan on pakollinen toimenpide, eräänlainen tilinpäätös, jossa selvitetään perilliset ja vainajan omaisuus. Ennen kuin perintö voidaan jakaa, pitää omaisuus osittaa eli jakaa ex-puolisoiden kesken vainajan kaikkien avioliittojen osalta, jotta saadaan selville, mitä vainaja tosiasiassa omistaa.

Pahimmillaan osituksessa aletaan selvittää eron hakupäivän, eli joskus jopa vuosikymmenten takaista omaisuutta ja velkoja. Se ei muuten olekaan ihan helppoa.

Ylläripylläri: Osituksen lopputulos voi olla jälkikäteen tehtynä aivan eri kuin mitä se olisi ollut, jos se olisi tehty ajallaan, eron jälkeen.

Nimittäin. Omaisuuden, kuten asuntojen ja osakkeiden, arvo yleensä kasvaa, mutta velat ovat numeraalisia eli inflaatio vaikuttaa niihin. Ositus tehdään aina eropäivän omaisuudesta ja veloista, mutta nykyhetken käyvillä arvoilla.

Jos ositusta ei hoideta silloin kun erotaan, voi käydä niin, että exä tulee myöhemmin vaatimaan sinulta rahaa (tai juristikielellä tasinkoa). Oikeus ositukseen ei vanhene, se on tehtävä, jos toinen sitä vaatii. Jos ei hyvällä niin käräjäoikeuden päätöksellä.

Ilman avioehtoa netto-omaisuus tasataan osituksessa fifty-fifty. Jos omistat tai omistit eron aikaan mitä tahansa normaaleja huonekaluja arvokkaampaa, osituksen tekeminen on tuon omaisuuden suojelemista. Jos sinulle erossa jääneen omaisuutesi arvo nousee, ja ositus on tekemättä, se ihana tyyppi, jonka kanssa rakastuit ja sitten erosit sovussa, saattaakin alkaa vaatimaan ositusta dollarin kuvat silmissään.

Kuulostaako hankalalta? Ei hätää, osituslaskelmaa voi harjoitella Lexlyn avioerolaskurissa. Sillä voi testata, olisiko mahdollisessa erossa (ilman avioehtoa, huom!), saaja vai maksaja. 

Hoida siis ositus pikapikaa paperilla eron yhteydessä! Silloin omaisuuserien arvo ei ehdi muuttua ja riski on hallittavissa. Vaivakin on pienempi kaikille osapuolille.

Lopuksi

Rakkauteen ja rahaan liittyy hämmentäviä lakikiemuroita koko parisuhteen elinkaaren ajan. Lexlyn perhejuristit tarjoavat maksuttoman 15 minuutin kartoituksen, jossa selvitetään, mitä lakipapereita teidän pitäisi laittaa kuntoon ja miten se on fiksuinta tehdä. Jos joku kohdista 1–4 soitti kelloa, varaa aika täältä.

Lexlyläiset on ihania ja empaattisia tyyppejä. Kehtaisin puhua heidän kanssaan ihan mistä vain.

Käytät 60 rullaa vessapaperia vuodessa. Mikä on vastuullisin valinta?

Mainos: Metsä Tissue

Tein työvuoteni 1999-2012 sanomalehteä. Jos ja kun joskus sattui kirjoittamaan jutun, joka ei ollut yhtä hyvä kuin kilpailevan lehden toimittajalla, meillä oli tapana lohduttautua sanomalla, että huomenna lehti on torilla kalankääreenä.

Oikeampi muotoilu olisi ollut, että huomenna paperi on pyyhkimässä jonkun peppua tai pöytää, sillä sinne käytetty paperi lopulta päätyy: kierrätyspaperin raaka-aineeksi.

Homma toimi hyvin, kunnes digitalisaatio iski. Verkossa kaikki jutut ovat ikuisia, myös ne epäonnistuneet. Ne ovat aina sieltä kaivettavissa.

Mitä tulee kierrätyspaperiin, sen valmistaminen vaikeutuu koko ajan, sillä sen valmistukseen käytettävä raaka-aine eli käytetty sanomalehtipaperi ehtyy. Minun lehtitoimittaja-ajoistani painosmäärät ovat pudonneet murto-osaan ja yksittäiset lehdet ovat paljon ohuempia kuin ennen, kun mainoksetkin ovat menneet verkkoon.

Kierrätyspaperin toisella raaka-aineella, käytetyllä toimistopaperilla, menee yhtä huonosti kuin sanomalehtipaperilla. Nyt kun toimistolla ei käydä enää edes kääntymässä, printtaaminen on loppunut.

Kierrätysraaka-aineen huono saatavuus tarkoittaa, että sitä joudutaan haalimaan paperin valmistusta varten entistä isommalta alueelta, mikä lisää kuljetuksesta syntyviä päästöjä.

Siksi keittiöön ja vessaan täytyy jatkossa yhä useammin valita niin sanotusta ensikuidusta valmistettua pehmopaperia.

Ensikuitu vie vähemmän energia

Ensikuitu tarkoittaa käytännössä sellua. Sekään ei ehkä ole suurimmalle osalle suomalaisista tuttu tuote, vaikka se on Suomen taloudelle tärkeä vientituote. Sellu on sellaista puhtaan valkoista, kovaa massaa. Tehtailta se lähtee paaleina. Minä taisin olla 42-vuotias ennen kuin ensimmäisen kerran näin sellupaalin yhdellä työkeikalla.

Sellua saadaan kuitupuusta. Se on puuta, joka ei kelpaa muihin puutuotteisiin, kuten nyt vaikka lautaan. Pehmopaperin valmistus ensikuidusta on resurssitehokasta: kaikki puun osat käytetään tarkoitukseen, johon ne parhaiten sopivat. Vähän yksinkertaistaen sanottuna siitä tukkiosasta tehdään lankkua ja lautaa, loppu sälä keitetään selluksi, josta sitten voidaan tehdä pehmopaperia.

Ensikuidulla on pehmopaperin raaka-aineena paljon hyviä puolia.

Sen valmistus kuluttaa vähemmän energiaa ja vettä kuin kierrätyspaperin ja säästää sitä kautta luontoa. Keräyspaperista täytyy puhdistaa tarkasti pois muste ja muut epäpuhtaudet, joita paperiin matkan varrella on tarttunut. Muuten siitä ei synny hygieenistä talous- tai wc-paperia. Käyttäjä huomaa ensikuidun ja kierrätyskuidun eron siinä, että ensikuidusta valmistettu paperi on mukavan pehmeää.

Jäljiltettävyys on tärkeää

Sillä, mistä sellu on peräisin, on paljon väliä. Metsä-Tissuen Lambi-tuotteissa käyttämä ensikuitu on peräisin pohjoisista metsistä: pääosin Suomesta, mutta myös Venäjältä ja Baltiasta. Ihan kaikki Lambissa käytettävä ensikuitu on jäljitettävissä. Se tarkoittaa sitä, että puusta tiedetään tarkalleen, mistä, miten ja millaisia reittejä pitkin se on tehtaalle tullut. Ei mitään hämäräpuuta Lambiin.

Jäljitettävyyden ansiosta Metsä-Tissue voi varmistaa, että ensikuituun tarvittavia metsiä hoidetaan ja uudistetaan kestävästi.

Kestävästi hoidettu metsä kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. Tämä on supertärkeää hiilinielujen kannalta. Metsillä on yhä isompi rooli maailmassa, kun puuta tarvitaan korvaamaan fossiilisia raaka-aineita muoveissa ja polttoaineissa. Hiiltä sitoutuu myös valmiiseen puutuotteisiin, kuten lautaan, joten on hyvä, että puuta käytetään vaikkapa betonin sijaan.

Minä olen kuulunut kierrätyspaperin käyttäjiin. Olen aina ajatellut, että koska se kierrätettyä, se on automaattisesti parempi ympäristölle. Mutta maailma muuttuu ja asioita joutuu miettimään uudestaan.

Kun kierrätyskuidusta on pulaa, sille kierrätyskuidulle, mitä tarjolla on, löytyy fiksumpaakin käyttöä, esimerkiksi pakkausmateriaaleista. Niissä kuitua ei tarvitse lingota niin puhtaaksi musteesta ja epäpuhtauksista, eikä niissä pehmeydellä ja imukyvyllä ole merkitystä. Ne ominaisuudet jäävät kotoilijoiden iloksi. Meillä on nyt Lambi-rullat keittiössä ja vessassa – niitä on nyt itse asiassa niin paljon, että meidän koko perheen pitäisi pärjätä ainakin jouluun saakka. Kunnon varustautumista!

Suomalainen käyttää 60 rullaa vessapaperia vuodessa. Kaikilla arkeilla on väliä. Kaupassa kannattaa muistaa, että halvin ei ole aina paras, eikä kierrätetytty välttämättä kestävin vaihtoehto.

Voit lukea lisää täältä.