Halvin ei ole aina paras

Käytät 60 rullaa vessapaperia vuodessa. Mikä on vastuullisin valinta?

Tämän verran vessapaperia suomalainen käyttää vuodessa keskimäärin.

Mainos: Metsä Tissue

Tein työvuoteni 1999-2012 sanomalehteä. Jos ja kun joskus sattui kirjoittamaan jutun, joka ei ollut yhtä hyvä kuin kilpailevan lehden toimittajalla, meillä oli tapana lohduttautua sanomalla, että huomenna lehti on torilla kalankääreenä.

Oikeampi muotoilu olisi ollut, että huomenna paperi on pyyhkimässä jonkun peppua tai pöytää, sillä sinne käytetty paperi lopulta päätyy: kierrätyspaperin raaka-aineeksi.

Homma toimi hyvin, kunnes digitalisaatio iski. Verkossa kaikki jutut ovat ikuisia, myös ne epäonnistuneet. Ne ovat aina sieltä kaivettavissa.

Mitä tulee kierrätyspaperiin, sen valmistaminen vaikeutuu koko ajan, sillä sen valmistukseen käytettävä raaka-aine eli käytetty sanomalehtipaperi ehtyy. Minun lehtitoimittaja-ajoistani painosmäärät ovat pudonneet murto-osaan ja yksittäiset lehdet ovat paljon ohuempia kuin ennen, kun mainoksetkin ovat menneet verkkoon.

Kierrätyspaperin toisella raaka-aineella, käytetyllä toimistopaperilla, menee yhtä huonosti kuin sanomalehtipaperilla. Nyt kun toimistolla ei käydä enää edes kääntymässä, printtaaminen on loppunut.

Kierrätysraaka-aineen huono saatavuus tarkoittaa, että sitä joudutaan haalimaan paperin valmistusta varten entistä isommalta alueelta, mikä lisää kuljetuksesta syntyviä päästöjä.

Siksi keittiöön ja vessaan täytyy jatkossa yhä useammin valita niin sanotusta ensikuidusta valmistettua pehmopaperia.

Talouspaperin kulutus on meillä tällä hetkellä huipussaan.

Ensikuitu vie vähemmän energia

Ensikuitu tarkoittaa käytännössä sellua. Sekään ei ehkä ole suurimmalle osalle suomalaisista tuttu tuote, vaikka se on Suomen taloudelle tärkeä vientituote. Sellu on sellaista puhtaan valkoista, kovaa massaa. Tehtailta se lähtee paaleina. Minä taisin olla 42-vuotias ennen kuin ensimmäisen kerran näin sellupaalin yhdellä työkeikalla.

Sellua saadaan kuitupuusta. Se on puuta, joka ei kelpaa muihin puutuotteisiin, kuten nyt vaikka lautaan. Pehmopaperin valmistus ensikuidusta on resurssitehokasta: kaikki puun osat käytetään tarkoitukseen, johon ne parhaiten sopivat. Vähän yksinkertaistaen sanottuna siitä tukkiosasta tehdään lankkua ja lautaa, loppu sälä keitetään selluksi, josta sitten voidaan tehdä pehmopaperia.

Ensikuidulla on pehmopaperin raaka-aineena paljon hyviä puolia.

Sen valmistus kuluttaa vähemmän energiaa ja vettä kuin kierrätyspaperin ja säästää sitä kautta luontoa. Keräyspaperista täytyy puhdistaa tarkasti pois muste ja muut epäpuhtaudet, joita paperiin matkan varrella on tarttunut. Muuten siitä ei synny hygieenistä talous- tai wc-paperia. Käyttäjä huomaa ensikuidun ja kierrätyskuidun eron siinä, että ensikuidusta valmistettu paperi on mukavan pehmeää.

Jäljiltettävyys on tärkeää

Sillä, mistä sellu on peräisin, on paljon väliä. Metsä-Tissuen Lambi-tuotteissa käyttämä ensikuitu on peräisin pohjoisista metsistä: pääosin Suomesta, mutta myös Venäjältä ja Baltiasta. Ihan kaikki Lambissa käytettävä ensikuitu on jäljitettävissä. Se tarkoittaa sitä, että puusta tiedetään tarkalleen, mistä, miten ja millaisia reittejä pitkin se on tehtaalle tullut. Ei mitään hämäräpuuta Lambiin.

Jäljitettävyyden ansiosta Metsä-Tissue voi varmistaa, että ensikuituun tarvittavia metsiä hoidetaan ja uudistetaan kestävästi.

Kestävästi hoidettu metsä kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. Tämä on supertärkeää hiilinielujen kannalta. Metsillä on yhä isompi rooli maailmassa, kun puuta tarvitaan korvaamaan fossiilisia raaka-aineita muoveissa ja polttoaineissa. Hiiltä sitoutuu myös valmiiseen puutuotteisiin, kuten lautaan, joten on hyvä, että puuta käytetään vaikkapa betonin sijaan.

Minä olen kuulunut kierrätyspaperin käyttäjiin. Olen aina ajatellut, että koska se kierrätettyä, se on automaattisesti parempi ympäristölle. Mutta maailma muuttuu ja asioita joutuu miettimään uudestaan.

Kun kierrätyskuidusta on pulaa, sille kierrätyskuidulle, mitä tarjolla on, löytyy fiksumpaakin käyttöä, esimerkiksi pakkausmateriaaleista. Niissä kuitua ei tarvitse lingota niin puhtaaksi musteesta ja epäpuhtauksista, eikä niissä pehmeydellä ja imukyvyllä ole merkitystä. Ne ominaisuudet jäävät kotoilijoiden iloksi. Meillä on nyt Lambi-rullat keittiössä ja vessassa – niitä on nyt itse asiassa niin paljon, että meidän koko perheen pitäisi pärjätä ainakin jouluun saakka. Kunnon varustautumista!

Suomalainen käyttää 60 rullaa vessapaperia vuodessa. Kaikilla arkeilla on väliä. Kaupassa kannattaa muistaa, että halvin ei ole aina paras, eikä kierrätetytty välttämättä kestävin vaihtoehto.

Voit lukea lisää täältä.

Hetken oli siistiä, sitten syötiin.