Miten valitsen ensimmäiset rahastoni Nordnetissä?

Digiavustaja auttaa luomaan sopivan rahastopaletin. Kuva: Timo Soasepp

Kaupallinen yhteistyö: Nordnet

Jos aloittaisin sijoittamisen nyt, aloittaisin kuukausisäästämällä indeksirahastoihin ja rakentaisin niistä sijoitussalkulleni perustan. Tässä vinkkini siihen, miten hoidat homman kuudella klikillä Nordnetissä.

Blogi liittyy Sijoituskaverit -podcastin jaksoon Julian – ja ehkä sinunkin salkkusi ensimmäinen rahasto

Kuka mahtoi keksiä termin kivijalka, kun puhutaan sijoitussalkusta? En tiedä, mutta olen alkanut viljellä tätä ajatusta. Sen idea on, että sijoitussalkussa on tietty ydin, joka pysyy muuttumattomana perustana salkulle. Tämän ytimen voi rakentaa indeksirahastojen varaan. Ne ovat nykyisen sijoitusmaailmaan peruskaurapuuroa.

Kun kivijalka on muurattu ja kunnossa, voi sitten halutessaan alkaa viritellä salkkuun vähän hilloa tai voisilmää aktiivisilla rahastoilla tai suorilla osakesijoituksilla, mikäli haluaa yrittää saada vähän enemmän tuottoa, tai jos on kamala polte kokeilla siipiään osakkeiden valikoimisessa. Mikään pakko ei ole. Indekseillä pärjää vaikka elämänsä loppuun saakka.

Indeksit on alunperin kehitetty mittaamaan pörssin yleistä kehitystä ja kertomaan, miten pörssissä menee. Hyvä esimerkki indeksistä on OMXH 25 -indeksi, joka on Helsingin pörssin menoa kuvaava indeksi. Siinä on mukana 25 Helsingin pörssin vaihdetuinta yhtiötä. Kun perinteisessä rahastossa rahastonhoitaja valitsee sijoituskohteet, indeksirahastoon otetaan indeksin yhtiöt sen enempää analysoimatta. Näin rahaston kulut pystytään pitämään alhaalla. Alhaiset kulut yhdistettynä pörssin jokseenkin keskimääräiseen tuottoon ovat mainio yhdistelmä tavalliselle sijoittajalle, jolla on pitkä, mielellään yli 6 vuoden sijoitusaika edessään.

Mikä rahasto ensimmäiseksi rahastoksi?

Usein sanotaan, että sijoittaminen indeksirahastoon, joka pitää sisällään yhtiöitä kaikkialta maailmasta, on hyvä ratkaisu, jos haluaa sijoittaa vain yhteen rahastoon. Tällaiset rahastot tunnistaa näppärästi siitä, että niiden nimessä on jonkinlainen yhdistelmä sanoja indeksi, index, passiivinen, maailma, world. Siinä tulee koko maailma hoidetuksi kerralla.

Mutta miksi tyytyä yhteen indeksirahastoon, kun voi saada monta? Kuluihin se ei vaikuta.

Nordnetin uudella digiavustajallaindeksirahastosalkun rakentaa tosi helposti.

Käytännössä homma toimii näin:

  1. Ihan ensimmäisenä pääset kirjoittamaan salkulle nimen. Onko se unelmien koti? Vai lomamatkat? Eläkepäivät? Tällä kohdalla ei sinänsä ole mitään merkitystä, mutta ehkä se auttaa pysymään tavoitteessa. Minun tavoitteeni on pitkään ollut päästä tekemään 4-päiväistä työviikkoa. Tavoite alkaa olla maalissa, nyt pitäisi vaan malttaa pitää ne vapaapäivät.

2. Seuraavaksi kysytään sijoitusaikaa ja summaa. Erityisesti sijoitusaika on tosi tärkeä, koska sen perusteella digiavustaja suosittelee rahastopalettia. Jos sijoitusaikaa on alle 10 vuotta, se suosittelee sinulle vaihtoehtoa, joka pitää sisällään myös korkorahastoja – niistä puhutaan Sijoituskaverit-podissa myöhemmin! Oletin tässä, että salkulle ollaan muuraamassa kivijalkaa pitkäksi aikaa. Siksi valinta on yli 10 vuotta. Pitkä sijoitusaika tarkoittaa, että sijoituskohteeksi voidaan valita korkeamman riskin osakerahastoja, sillä aika tasaa riskiä.

Kannattaa muistaa, että korkea riski ei tarkoita sitä, että olisit hyppäämässä sijoituksinesi jyrkänteeltä alas. Korkea riski viittaa siihen, että salkussa on vain osakerahastoja. Niissä on enemmän riskiä kuin korkorahastoissa, mutta mistään uhkarohkeasta upporikasta ja rutiköyhää -leikistä ei ole kyse. Sijoitus Helsingin pörssin indeksiin, joka tuottaa keskimäärin 7-8 % vuodessa, on rahastokielellä korkean riskin sijoitus.

3. Tadaa – saat maantieteellisestä hajautuksesta ehdotuksen, jota voit muokata. Minusta tämä perusehdotus on kiva. On Suomea, on maailman osakkeita ja kehittyviä markkinoita. Näiden kahden jälkimmäisen koodisanan taakse kätkeytyy pitkälti amerikkalaisia (maailma) ja kiinalaisia (kehittyvät markkinat) yhtiöitä ja sitten rippeitä muualta maailmasta.

4. Sitten tulee paras kohta. Pääset kertomaan, mikä sinulle on tärkeää. Jos on luomassa kivijalkaa salkkuunsa, indeksirahastot ovat se perusasetus. Mutta kriteeri voi olla vastuullisuus, korkein historiallinen tuotto tai vaikka Nordnetin suosituimmat. Sinä päätät!

5. Ja siinä se on! Ehdotus sijoitussalkuksi. Minulla ei ole tähän mitään mukisemista. Summat on jaettu valmiiksi niin, että jaossa on hajautuksen kannalta järkeä. Mutta jakoa voi myös muuttaa. Ja tässä homma on.

Kuudennessa kohdassa valitset enää sen kuukauden päivän, jossa haluat sijoitukset tehdä. Tässä kohtaa kannattaa minusta valita oma palkkapäivä, niin rahat menevät heti säästöön. Jo säästösummaa valitessa kannattaa minusta olla konservatiivinen niin, että pistää rahastoihin vain sen verran, mihin on varmuudella varaa. Joskus nimittäin käy niin, että alkuinnostuksessa alkaakin laittaa rahastoon niin paljon rahaa, että arjen raha-asiat menevät liian tiukalle.

Kun olet valinnut rahastot, sinun täytyy enää pitää huolta siitä, että Nordnetin tililläsi on tarpeeksi rahaa, kun on kuukausittaisen sijoituksen aika. Tämä tapahtuu niin, että teet verkkopankistasi toistuvan maksun Nordnet-tilillesi. Ei ole vaikeaa!

Päästäksesi testaamaan palvelua tarvitset Nordnetin tunnukset. Se onnistuu täältä.

Jos sinulla on jo tunnukset, löydän digiavustajan klikkaamalla tätä linkkiä.

Tärkeää tietoa riskeistä ja tuotoista

Huomioi, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Rahastoihin tekemiesi sijoitusten arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin. Sinun tulee perehtyä rahastoesitteeseen ja avaintietoesitteeseen ennen kuin sijoitat rahastoihin. Rahastoesitteen saat rahastoyhtiöltä ja avaintietoesitteen löydät nordnet.fi-sivustolta rahaston yleiskatsaus -sivulta sekä toimeksiantosivulta.


Miten aloittaa rahastosijoittaminen? Tässä minun vinkkini

Rahasto on kuin suklaarasia! Yhtiöt ovat konvehteja, ja ostamalla rahastoa, saat pienen pienen siivun jokaista rahaston omistamaa konvehtia.

Kaupallinen yhteistyö: Nordea

Mistä tietää, mikä tai mitkä rahastot valita? Paljonko rahastoon kannattaa laittaa? Keräsin tähän omat vinkkini rahastosijoittamisen aloittamiseen.

+ Blogi liittyy Sijoituskaverit -podcastin jaksoon Julia, sinä kelpaat (vaikka olet rahastosijoittaja)

Yksi yleisimpiä kysymyksiä, joita Julialta ja minulta kysytään meidän sijoittamisen ja säästämisen Rahakurssilla on se, että miten valita rahasto. Heti toiseksi yleisin kysymys on se, että millaisia summia rahastoihin kannattaa laittaa.  

Olen vasta Rahakurssin myötä ymmärtänyt, miten hankalaksi nämä kysymykset koetaan. Valinnan varaa on ihan älyttömän paljon ja valitseminen voi tuntua jopa ylivoimaiselta. Sen lisäksi jokaisen sijoittajan tilanne on erilainen, ja rahasto pitää valita siihen sopivasti. Ei ole mitään yhtä oikeaa summaa.

Onneksi näihin kysymyksiin voi nykyisin vastata helposti hyödyntämällä erilaisia digitaalisia työkaluja, joita voi käytellä kaikessa rauhassa kotisohvalla.

Nordeassa tällainen työkalu on Rahastovalitsin. Sen avulla saat valmiin ehdotuksen sinulle sopivasta rahastosalkusta. Se ei siis ehdota vain yhtä rahastoa, vaan kokonaista salkkua. Ei tätä tarvitse tehdä tämän vaikeammaksi! 

Ehdotuksia ei ole myöskään pakko noudattaa. Tällaisilla työkaluilla voi hyvin jumpata omia ajatuksia ja katsoa, millaista kokonaisuutta sitä voisi alkaa miettimään, millaisia rahastoja ylipäätään on, ja miten sijoitusaika ja summat vaikuttavat lopputulokseen. 

Rahastovalitsin toimii niin, että se esittää kysymyksiä ja ehdottaa sen jälkeen rahastokokonaisuutta. Samat kysymykset sinun pitäisi esittää itsellesi, vaikka et mitään työkalua käyttäisikään.

Entä jos pörssi romahtaa?

Ihan ensimmäiseksi sinun pitää miettiä, mitä pääsi kestää. 

Tuntuu ehkä vähän hassulta, että sijoittamista lähestytään näin negatiivisen kautta. Tässähän pitäisi tehdä rahaa, ei hävitä sitä! Mutta on kamalan tärkeää ymmärtää, että minkä tahansa sijoituksen arvo voi laskea. Sen lisäksi pitää tiedostaa, miten mahdolliseen laskuun reagoi. Muuten sijoittaminen voi johtaa pettymykseen.

Tässä kohtaa kysy itseltäsi, voiko sijoittamasi raha olla kiinni rahastossa useamman vuoden ajan. Jos tiedät, ettet tarvitse rahoja mihinkään vähään aikaan, voit suhtautua mahdolliseen arvon laskemiseen huolettomammin. 

Nordean rahastovalitsimessa vaihtoehdot ovat maltillinen, tasapainoinen, tuottohakuinen ja erittäin tuottohakuinen. Minun valintani on erittäin tuottohakuinen. 

Se ei tarkoita, että olisin uhkarohkea tai muutenkaan hullu. Käytännössä se tarkoittaa vain sitä, että olen valmis sietämään kurssiheiluntaa saadakseni suurempaa tuottoa. Tesla- ja Gamestop-sijottajat ovat sitten ihan eri juttu. He ovat minusta vähän hulluja.

Mieti tosissasi, mitä teet, jos kurssit laskevat. Panikoidutko? Tiedän finanssikriisin ja koronan kurssipudotukset kokeneena, että minun hermoni kestävät, mutta kaikki eivät ole samanlaisia. Ja sekin on ihan ok. Silloin kannattaa tutkia esimerkiksi tasapainoista vaihtoehtoa.

Paljonko rahastoon kannattaa laittaa?

Seuraavaksi sinulla pitäisi olla vastaus siihen, minkälaisen summan ja kuinka pitkäksi aikaa aiot sen sijoittaa. 

Rahastovalitsimessa kannattaa tässä kohtaa pysähtyä leikkimään erilaisilla arvoilla, jotta näet, miten korkoa korolle -efekti toimii ja minkä kokoisiksi poteiksi erilaiset sijoitussummat kasvavat. Kokeile erilaisia sijoitusaikoja ja summia. Mieti, mikä sinulle sopisi ja mikä sinua innostaisi. 

Rahastovalitsiminen tuottolaskurilla voi testata, millaisia tuottoja sijoituksesta sopisi olettaa. Se kannattaa kuitenkin muistaa, että laskurit perustuvat historiaan, eivätkä tuotot välttämättä toteudu tulevaisuudessa samanlaisina.

Minusta kannattaa valita sellaisen summa, jonka kanssa pystyy hyvin elämään. Liian kireäksi venytetty tavoite voi johtaa jojoilemiseen, jossa rahastosta joutuu nostamaan rahaa arjen yllätyksiin. Mieluummin tekisin niin, että sijoittaisin summan, jota ilman pärjää varmasti, ja nostaisin sitä myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Miten valitsen rahaston?

Toisin kuin osakkeissa, joissa hajautuksen rakentaminen vie aikaa ja vaivaa ja sitä rahaakin, rahastoissa voit valita vaikkapa heti valmiin salkkukokonaisuuden, johon säästää eikä summan tarvitse olla suuri.

Saat siis halutessasi heti kerralla monta rahastoa. Fun! Nordean rahastovalitsimessa on kolme eri rahastopaketteja: Tehokas, vastuullinen ja joustava.

Rahastovalitsin suosittelee erilaisia rahastoyhdistelmiä. Näitä miettiessä kannattaa olla tarkkana. Vaikka sanat ”maltillinen” ja ”tasapainoinen” miellyttäisivät, pohdi ennen kaikkea sitä, mikä on sijoitusaikasi. Jos rahat voivat varmuudella kiinni rahastossa vuosikausia, voit valita tuottohakuisemman vaihtoehdon olematta mielipuolisen uhkarohkea.

Tehokas salkku perustuu indeksirahastoihin, tai niin sanottuihin enhanced-rahastoihin, jotka ovat vähän viritettyjä indeksirahastoja. Niistä on käytännössä poimittu tiettyjä huonoiksi arvioituja firmoja pois paremman tuoton toivossa. Minulla on kumpiakin rahastoja, tavallisia ja enhanced -rahastoja. (Ja hei, indeksirahastot selitetään juurta jaksain Sijoituskaverien kuudennessa jaksossa!)

Vastuullinen salkku perustuu rahastoihin, joissa korostuu sijoitusten vastuullisuus. Joukossa on indeksityyppisiä rahastoja ja Nordean Tähtirahastoja. Ne ovat aktiivisia rahastoja, joissa yhtiöt poimitaan vielä tarkemman vastuullisuuseulan läpi. (Niistä muuten puhutaan lisää Sijoituskaverit-podcastin yhdeksännessä jaksossa!)

Joustava salkku taas antaa mahdollisuuksia venkslata erilaisia rahastoja ja luoda ihan oman näköinen salkku. Tässä kohtaa voi testata rahastojen vaihtamisen vaikutusta myös salkun kuluihin. Tämä olisi minun valintani, koska no, tykkään venkslata.

Valitsee sitten minkä tahansa salkkutyypin, minä en malttaisi olla tutkimatta, mitä yhtiöitä (tai korkosijoituksia) rahastot ovat syöneet. Minulle on tärkeää, että tiedän, millaisia yhtiöitä salkussani. Tässä kohtaa kävisin katsomassa rahaston tiedot Nordean Rahastot nytpalvelusta. Sieltä esimerkiksi huomaisin, että Global Enhanced -rahasto olisi tuomassa salkkuuni Applea ja Microsoftia ja Facebookia. No, kyllä se minulle kävisi, mutta miltä se tuntuisi sinusta?

Entäs sitten?

Minä kokosin viime syksynä itse itselleni tällä tavalla neljän rahaston setin, joihin aloin sijoittaa säännöllisesti. Mukaan tuli vähän kaikenlaista. Yksi korkorahasto, pari indeksirahastoa ja yksi niin sanottu impaktirahasto. Pari kuukautta myöhemmin fiksasin rahastosettiäni. Mukaan tuli pari rahastoa lisää, ja samalla muutin sijoitussummia verkkopankissani. Se oli yksinkertaista, eikä aiheuttanut lisää kuluja. Tähän liittyy viimeinen vinkkini: valmista ei tarvitse tulla heti. Aloita jostain ja muokkaa rahastosalkkuasi pikkuhiljaa vastaamaan tarpeitasi.

Valitsin vaihtoehdon, jossa pääsin vaikuttamaan rahastoihin. Kannattaa katsoa, minkälaisia painotuksia valitsin ehdottaa. Esimerkiksi Japanin osuus on vain 3 %, kun Yhdysvaltojen osuus on 22 %.

Rahastovalitsin vaatii Nordean verkkopankkitunnukset, joten palvelun käyttö on helpointa Nordean asiakkaille. Jos haluat verkkopankkitunnukset, ne saa kuulemma hankittua 12 minuutissa!

Rahastot Nyt -palvelussa voit käydä tutkimassa rahastoja ilman tunnuksia.

Mistä on hyvät säästäjät tehty?

Olin tänään Julia Thurénin kanssa juttelemassa säästämisestä ja sijoittamisesta Ylen Radio Ykkösellä Sari Valton ohjelmassa. Ohjelman voi kuunnella täällä.

Pohdimme muun muassa sitä, miten rahaa saisi säästöön. Julia kertoo oman tarinansa, kuinka hän onnistui säästämään vuodessa 10 000 euroa luopumatta oikein mistään tähdellisestä.

”Mistään” on tietysti suhteellista. Julia muun muassa ajoi kaikki matkat fillarilla ja säästi julkisesta liikenteestä 60 euroa kuussa. Toisille talvipyöräily pakkasesssa voi olla jo ajatuksenakin niin kauhistuttava, että on ihan mahdotonta ajatella, että tässä nyt ei luovuttaisi mistään. Perusturvallisuushan tuossa liukkailla teillä, pimeässä ja pyryssä järkkyy!

Mutta tästä päästäänkin ajatukseeni siitä, että hyvät säästäjät tykkäävät säästämisestä niin paljon, että se korvaa naaman jäätymisen. Olen itse fillaroinut monta talvea. Eihän se kivaa ole, vaikka vaatteilla ja laskettelulaseilla homman saa siedettäväksi. Mutta se on kivaa, että rahaa säästyy. Se on kivaa, että sitä säästyy sijoittamiseen. Se on kivaa, että vähitellen pääomaa kasaantuu.

IMG_0916
Tunnin haastattelu on kuunneltavissa Yle Areenassa. Säästämisen lisäksi keskustelimme Julian kanssa sijoittamisesta ja vastuullisuudesta.

Olen usein miettinyt, ja siitä kirjoittanutkin, että ne, jotka ajattelevat säästämisen olevan yhtä kituuttamista, erehtyvät. Säästäminen, kun siinä on päässyt vauhtiin, on oikeasti palkitsevaa. Sitä voi olla vaikeaa ymmärtää, jos ei ole aloittanut. Verrattuna ostoksiin, joista saa palkinnon heti, kun vetää uuden paidan aamulla töihin päällensä, säästämisestä tulevat palkkiot tuntuvat etäisiltä. Ajatellaan, että ne ovat kaukana, siellä jossain eläkkeellä. Mutta se ei pidä paikkaansa! Se, että jättää paidan ostamatta voi olla ihan yhtä iso ilo, kuin sen ostaminen.

Tästä aiheesta lisää Sari Valton tekemässä mainiossa haastattelussa, joka löytyy siis Yle Areenasta. Julian uusi mainio kirja Kaikki rahasta taas löytyy kirjakaupoista. Minäkin vilahdan siinä, aiheena taloudellinen riippumattomuus.

%d bloggaajaa tykkää tästä: